Taistelun repimä kaupunki XVI

Betula nana, osa 460

Hiljaisuus jäi vellomaan huoneeseen ja Emily pakottautui rikkomaan sen.

”Kuolleestamanaus aiheuttaa monenlaisia tilanteita. Harvemmin ne ovat mukavia tilanteita”, Emily sanoi.

Senet katsoi Emilyä.

”Kuulostat siltä, että jotakin on tapahtunut jollekin läheisellesi”, Senet sanoi.

”Ehkä enemmän Mihailin läheiselle. Yksi ensimmäisiä, joita hän yritti kuolleestamanata oli hänen oma siskonsa. Se yritys epäonnistui pahasti ja se näkyy Mihailissa edelleen vahvana synkkyytenä”, Emily sanoi.

”Ei ruhtinas Netronova minusta ole erityisen synkkä”, Senet sanoi.

”On hän erilainen kuin mitä hän oli aikaisemmin. Toki vastuu painaa myös, joten ei hän voi olla samanlainen kuin mitä hän oli yliopistossa”, Emily sanoi.

”Kyllä hän muuttui sen jälkeen, kun yritti kuolleestamanausta ensimmäisen kerran. Tunsin sen ehkä vielä voimakkaammin kuin Emily, koska se muutti myös minua”, Sarnel sanoi.

Senet nyökkäsi. Emily epäili, ettei tämä oikeasti tiennyt mitä Sarnel oli tarkoittanut.

”Demonit tuntevat asiat eri tavalla kuin ihmiset”, Sarnel sanoi.

”Vastuu on varmaan se, mikä hänestä minulle välittyy. Ja se, että hän tuntuu välittävän kaikista”, Senet sanoi.

”Hän kuulostaa kyllä paremmalta johtajalta kuin mitä täällä Gyllenburhissa on koskaan ollut. Tai niin kauan kuin minä muistan. Joskus kai täälläkin oli parempia johtajia, mutta heistä viimeisin syrjäytettiin, kun oli lapsi enkä vielä ymmärtänyt sellaisen päälle”, Anna sanoi

”Sinähän voit tavata Mihailin itse ja päättää sitten, onko hän parempi vai huonompi johtaja”, Senet sanoi.

Anna pudisti päätään.

”Ei minunlaistani piikaa päästetä ruhtinaan luokse. Ymmärtääkseni edes kaupungin varakkaimpiakaan porvareita ei päästetä ruhtinaan luokse”, Anna sanoi.

”Me emme olekaan tämän kaupungin porvareita”, Emily sanoi.

Anna oli hämmentynyt. Hän ei ollut koskaan aikaisemmin saanut vastaavaa kohtelua isäntäperheeltään tai keneltäkään muulta ylempiarvoiselta. Harvoin edes toisilta palvelusväkeen kuuluvilta. Ainoa, joka kohteli häntä aina vertaisenaan, oli hänen huonetoverinsa Reeta.

Huonetoverinsa muistaminen sai Annan säpsähtämään ja pomppamaan seisaalleen säikäyttäen Senetin samalla.

”Reeta tulee varmaan kohta kohta. Meidän on ehkä parempi poistua ennen sitä, sillä tämän kaiken selittäminen voi olla hankalaa”, Anna sanoi.

Emily kumppaineneen nyökkäsivät ja olivat tekemässä lähtöä, kun huoneen oven lukosta kuului naksahdus. Sisään astui väsynyt nuori nainen, joka vasta oven takanaan suljettuaan tajusi huoneessa olevan vieraita.