Mika Lietzén neljän sarjakuvanovellin kokoelma Tarinoita
lännestä tuli sattumalta vastaan kirjaston sarjakuvakokoelmaa selatessani, kun
etsin Kaisa Lekan kirjoja. Aina kannattaa mennä paikanpäälle kirjastoon tai
kirjakauppaan kirjoja katsomaan, koska saattaa löytää jotakin uutta ja
yllättävää. Erityisesti kiinnostuin tästä Lietzén kirjasta sen vuoksi, että se
on kokoelma sarjakuvanovelleja, joihin en ole lajityyppinä tutustunut tätä
ennen ollenkaan.
 |
| Sarjakuvanovellikokoelman kansi on yksinkertaisuudessaan kaunis. |
Kirja sisältää siis neljä novellia. Sarjakuvamuodossa
novellit tuntuvat jopa yllättävän lyhyiltä. Toisaalta kuvia voi jäädä katselemaan
pidemmäksikin aikaa. Ruutujakona Lietzén on käyttänyt samanlaisena toistuvia
neliöitä, joiden välissä on suhteellisen paljon tilaa. Sarjakuvaa lukiessa
tulee tunne siitä, kuin katsoisi joukkoa pieniä valokuvia. Pienet ruudut
tekevät rajauksista myös monesti aika tiukkoja, mikä luo sarjakuvaan intiimin
tunnelman.
Novellit ovat pieniä katsauksia ihmisten välisiin
tapaamisiin, joiden taakse kätkeytyy laajempi tarina. Noita laajempia tarinoita
novellit herättävät pohtimaan. Tarjolla onkin enemmän kysymyksiä, kuin
vastauksia. Kiireellä novelleihin ei kannatakaan tarttua. Päinvastoin lukeminen
kannattaa aloittaa hetkenä, jolloin on aikaa pohdinnalle. Silloin novelleista
saa eniten irti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti