Mittzin laboratorio

Betula nana, osa 32

Mittzin laboratorio oli käytännössä yksi asuinkerrostalo. Ylin kerros toimi Mittzin asuntona ja toisessa kerroksessa oli kirjasto. Varsinainen laboratorio käsitti ensimmäisen kerroksen ja kellarin, joita molempia oli laajennettu huomattavissa määrin sisäpihan suuntaan. Sisäpahalla näkyi myös räjähdyksen aiheuttama mustunut kraatteri.

Laboratorio oli luultavasti normaalitilassaankin hyvin sotkuinen paikka. Nyt koko paikka oli yhtä kaaosta. Suurin osa tavaroista oli lattialla, jokunen kirjahylly oli kaatunut ja muutama tuoli makasi kyljellään. Siellä täällä oli myös rikkoutuneita pulloja, joista valui kivilattialle syövyttävää myrkkyä. Osa myrkyistä oli jo syövyttänyt itselleen savuavan kuopan lattiaan.

”Olen siis Johan Mittz ja pahoittelen tätä sotkua”, Mittz sanoi yrittäessään epätoivoisesti siistiä huonetta parempaan kuntoon: ”Oletan, että kuulitte räjähdyksen.”

”Olimme puistossa, kun räjähdys kuului”, Emily sanoi ja esitteli itsensä, Tomasin ja Victorian.

”Mitä tapahtui?” Mihail kysyi esittelyjen jälkeen.

”Se onkin hyvä kysymys, Netronova. Vielä suurempi kysymys on kuinka sinä osasit juuri nyt tulla tänne”, Mittz vastasi.

”Mitä tarkoitat?” Mihail kysyi.

”Oletteko lukeneet tutkimuksistani?” Mittz kysyi puolestaan.

”Kyllä. Löysimme ne tänään”, Mihail vastasi.

”Sitten tiedätte mitä tarkoitan henkilökohtaisella demonilla?” Mittz jatkoi, muut nyökkäsivät: ”Tutkin aikaisemmin Netronovan henkilökohtaista demonia. Räjähdys aiheutui demonista.”