torstai 28. maaliskuuta 2013

Ankaraa harjoittelua



Betula nana, osa 76

Emilyn harjoittelu alkoi talven pimeyden takia hyvin pitkälle mielikuvaharjoittelulla ja sillä, että hän oppisi tuntemaan puunkirouksen. Tuntemisella tarkoittaen sitä, että Emily oppisi tuntemaan puunkirouksen teoriassa ja tuntemaan fyysisesti aisteillaan. Nav, Nev ja Niv neuvoivat Emilylle mitä hänen piti tehdä ja hän teki parhaansa mukaan. Sija piti Emilylle parhaansa mukaan seuraa ja piti huolta, että Emily muisti pitää taukoja harjoittelun ohessa. Vaikka Emily harjoitteli enemmän kuin oli ehkä tervettä, Nav kuitenkin syytti Emilyä monesti harjoittelusta luistamisesta. Nev oli kuitenkin maltillisempi ja lähti selittämään Emilylle harjoittelun ideaa toisesta näkökulmasta.

Alkuperäinen lähestymistapa mielikuvaharjoittelun, joka oli pohjautunut Navin ajatuksiin, oli suoraviivainen. Emilyn piti ajatella vasemman kätensä puunkirousta niin paljon kuin hän pystyi ja hänen olisi pitänyt pystyä jossakin vaiheessa hallitsemaan kirousta. Mitään ei kuitenkaan tapahtunut kahden viikon aikana vaikka Emily kuinka yritti keskittää ajatuksiaan.

Nev kuitenkin selitti Emilylle, ettei kirousta kannattanut väkisin ajattelemalla saada liikkeelle. Aluksi kannattaisi yrittää päästä tietoiseen yhteyteen puunkirouksen kanssa. Sitä kautta puunkirousta olisi helpompi saada tottelemaan käskyjä. Niinpä Emily alkoi keskittyä enemmän siihen, että saisi yhteyttä itse puunkiroukseen. Kaksi viikkoa Emily yritti turhaan ja Nav alkoi jälleen kerran kyllästyä.

Eräänä myöhäisenä iltana auringonpäivän jälkeen, kun muut olivat menneet jo nukkumaan, Emily tunsi puunkirouksen eri tavalla kuin aikaisemmin. Aikaisemmin hän oli tuntenut puunkirouksen vain ihonsa kautta, kun kirouksen nyt jo vanhoilta juurilta näyttävät versot painoivat hänen ihoaan vasten. Nyt hän kuitenkin tunsi versot itsessään. Versojen tunteminen tuntui Emilystä hyvin oudolta, sillä versot tuntuivat aivan erilaisilta kuin hänen oma ihonsa.

Aluksi Emily oli niin ihmeissään siitä, että tunsi puunkirouksen versot, ettei hän edes muistanut että hänen piti yrittää liikuttaa niitä. Versojen liikuttaminen osoittautui kuitenkin vaikeammaksi kuin Emily oli uskonut ja kun hän keskittyi versojen liikuttamiseen, hän menetti yhteytensä versoihin kokonaan. Samana iltana Emily ei enää saanut versojen tuntemista takaisin. Seuraavana iltana hän kuitenkin onnistui siinä ja sai pidettyä tunnon pidempään.

Kun Emily kertoi Neville, että oli tuntenut versot, tämä sanoi, että Emilyn kannattaisi keskittyä aluksi saamaan versojen tuntu pysyväksi. Vasta tämän jälkeen hänen kannattaisi yrittää liikuttaa versoja. Seuraavat viikot Emily keskittyi siihen, että tuntisi versot pysyvästi niin kuin hän tunsi muutkin kehonsa osat. Kahden viikon jälkeen Emily sai tunnon pysymään valveilla ollessaan. Nukkuessa tunnon ylläpito osoittautui vaikeaksi. Versojen tunto kulutti kuitenkin niin paljon energiaa, että jos hän olisi nukkuessa ylläpitänyt tuntoa, hän olisi ollut niin väsynyt, ettei olisi jaksanut tehdä mitään muuta. Nav kuitenkin halusi, että Emily alkaisi liikuttaa puunkirouksen versoja mahdollisimman pian.

Näinpä Emily vaihtoi harjoittelualuetta. Hän kuitenkin ylläpiti versojen tuntoa aina hereillä ollessaan riippumatta siitä kuinka väsynyt hän oli muusta harjoittelusta. Lisäksi Rafael sanoi, että Emilynkin piti harjoitella oman alansa taikuutta. Tämän Rafael teki tietämättä Emilyn puunkiroukseen liittyvästä harjoittelusta ja kun Emily ei tätä asiaa halunnut Rafaelille paljasta hänen oli aloitettava jää- ja ilmataikojen harjoitteleminen. Rafael valvoi Mihailin harjoittelun ohessa myös Emilyn harjoittelua, mutta ei onneksi ottanut itselleen kovinkaan tärkeäksi asiaksi Emilyn kehittymistä. Näin Emily saattoi harjoitella tasaisesti sekä puunkirouksen kanssa, että muun taikuutensa kanssa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti