Järjestystä omalla tyylillä

Järjestelmällisyys

Järjestys ei välttämättä tarkoita aakkosjärjestystä tai siisteyttä, vaan se voi olla myös oman mielen mukaista järjestystä.

Haluan pitää kirjahyllyssä olevat kirjat tietyssä järjestyksessä, samoin pöydällä olevat tavarat. Ulkopuolisen silmissä työpöytäni on sotkuinen ja kirjahyllyni järjestelty erittäin epäloogisesti. Minulla on kuitenkin omat kriteerini, joiden mukaan pistän kirjat järjestykseen ja tiedän jokaisen kirjan sijainnin tarkalleen.

Myös tietokoneellani olevat tiedostot noudattavat omaa järjestystään. Tiedostojen ja kansioiden logiikka on luultavasti paremmin ulkopuoliselle aukeava, mutta varmasti sieltäkin monia epäloogisuuksia löytyy. Erityisesti kirjoitusteni arkistoiminen on minulle lempilapsi kuten runsaan kuvakirjastonikin säilöminen, tässä yhteydessä puhun kuitenkin vain tekstien järjestelemisestä.

Kuinka aikaisemmin, miten jatkossa

Perusta tekstieni lajitteluun tulee yksinkertaisuudessaan kansiorakenteesta. Kaikki kirjoittamani tekstit löytyvät yhden kansion sisältä, niinpä teksteistä on varsin helppo tehdä varmuuskopioita sekä ihan kansioina sekä pakattuina tiedostoina. Tämän yhden yläkansion alta löytyvät alakansiot ohjaavat jo erityyppisiin teksteihin. Blogaamiselle, proosalle, runoille jne. löytyy jokaiselle oma kansionsa. Näiden kansioiden alta taas löytyy lisää kansioita joiden alta lisää kansioita. Tätä on kansiorakenne yksikertaisuudessaan ja karuudessaan.

Tämän kyseisen blogin tekstit olin aikaisemmin arkistoinut yksinkertaisesti aihealueittain välittämättä siitä onko teksti julkaistu vai ei. Alkuun ratkaisu oli hyvä, kun tekstejä oli vielä varsin vähän. Nyt, kun tekstejä on kertynyt ja kertyy koko ajan lisää, alkaa rakenne käydä minulle itsellenikin sekavaksi (kukaan muu ei varmasti olisi löytänytkään kansioiden viidakosta yhtikäs mitään).

Päätinkin muuttaa tekstien lajittelua niin, että minulla on yksi kansio keskeneräisille ja julkaisemattomille teksteille. Tässä kansiossa tekstit on lajiteltu niiden muokkaamisjärjestykseen, viimeksi muokattu teksti on ylimmäisenä. Näin puolitiehen päässeitä ideoita ei ehkä pääse kertymään niin paljoa, kun jokainen idea muistuttaa olemassaolostaan aina, kun menet muokkaaman jotakin tekstiä. Pyrkimyksenä on myös pitää kansio mahdollisimman tyhjänä niin, että valmiita kirjoituksia saa kyllä olla, mutta ei tynkiä juurikaan. Tällä hetkellä jutuntynkiä on vielä vaarallisen suuri joukko.

Jo julkaistut tekstit taas sijoitin uuteen arkistokansioon. Arkistossa tekstit ovat ensin julkaisuvuoden mukaan ja sitten julkaisukuukauden mukaan järjesteltyjä. Kuukausikansioissa tekstit ovat julkaisupäiväjärjestyksessä.

Ja mitä hyötyä tästä kaikesta on?

Tästä kaikesta on se hyöty, että työntekoni tehostuu ja blogikirjoitukset järjestyvät arkistoon huomattavasti loogisemmin ja tulevaisuutta ajatellen huomattavasti käytettävämpään muotoon. Aina arkistoa luodessaan kannattaa ajatella hieman yliampuvasti. ’Entä jos arkistoon tuleekin samaa aihetta olevia juttuja toistasataa?’ Samoin kannattaa miettiä tulevaa. ’Toimiiko arkistoni vielä, jos kirjoitan samaa blogia kymmenen vuotta?’ En vielä tiedä onko tällaisella järjestelyllä mitään todellista arvoa tulevaisuudessa, voin tietysti nukkua yöni paljon rauhallisemmin tietäessäni sen tietyn tekstin löytyvän arkistosta helposti.

Tämänkaltaisella säätämisellä on aina omat hyötynsä. Tiettyyn rajaan asti. Mikäli säätämisestä kasvaa itse tarkoitus, kaikki hyöty katoaa ja aika kuluu kansiorakenteiden ja uusien työkalujen kanssa näpräämiseen. Kannattaa siis pysähtyä hetkeksi miettimään, jos ryhdyt uusimaan arkistointijärjestelmääsi kolmatta kertaa saman kuukauden aikana.

PS. Tätä blogausta kirjoittaessani ryhdyin miettimään, että missä välissä minusta on tullut niin nörtti, että tämän blogauksen aihe tuntui minusta oikeasti kiinnostavalta. O.o