Betula nana, osa 27
Mihail luki kirjan tekstiä keskittyneenä. Suurin osa
tekstistä oli samaa, mitä hänelle oli taikaolentojen kurssin luennolla
opetettu. Demonit olivat omanlaisensa taikuuden kyllästämiä salaperäisiä
olentoja, joiden tutkimukseen oli monien mielestä käytetty aivan liian vähän
aikaa. Niinpä demoneista tiedettiin niiden yleisyydestä huolimatta hyvin vähän.
Yksi katkelma kuitenkin sai Mihailin mykistymään. Johan Mittzin
teorian mukaan jokaisella ihmisellä olisi oma henkilökohtainen demoninsa. Oma
demoni ei muuten eroa muista, mutta jos sitä vastaan taistelee, on taistelu
helpompi demonille. Tämä johtuu Mittzin mukaan siitä, että demonit ovat
jollakin tapaa ihmisten vastakappaleita.
Mihail sulki kirjan ja jäi tuijottamaan eteensä. Ajatustenkulun
nopeus kiihtyi hänen päässään äärimmilleen. Demoni, jota vastaan hän oli
taistellut, oli saattanut olla hänen oma demoninsa. Siksi hänestä oltiin
kiinnostuneita.
Ajatuksiinsa keskittynyt Mihail ei muistanut pitää kirjasta
kiinni ja se putosi lattialle. Emily poimi kirjan lattialta ja etsi Mihailin
juuri lukeman kohdan.
”Luuletko, että se demoni, jota vastaan taistelit, voisi
olla sinun oma demonisi?” Emily kysyi vähän ajan kuluttua, kun oli lukenut
katkelman.
”En osaa sanoa, ainakaan vielä. Otamme siitä kyllä selvää.
Kerrotaanko siellä tuosta Johan Mittzistä enempää?”
Emily selasi kirjaa lisää.
”Hän on täällä yliopistolla tutkijana.”
”Sepä hyvä. Haluatko lähteä iltakävelylle?”
Emily ei osannut kieltäytyäkään ja pian kaksikko oli jo matkalla
kohti vanhaa kampusta, missä Mittz kirjan mukaan asui.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti