Betula pubescens, osa 14
Paria päivää myöhemmin vartioaseman lähetti palasi tuomaan
uusia terveisiä.
”Komentajamme Vilhelm Sceadu toivottaa nimeämäsi edustajan
tervetulleeksi tutustumaan vartioasemaamme. Hän myös ehdottaa, että nämä
edustajien vierailut tehtäisiin kahden päivän kuluttua puolen päivän aikaan,
mikäli tälle ei ole estettä”, lähetti sanoi.
Edkar nyökkäsi.
”Hyvä, että pääsemme tässä asiassa eteenpäin. Meidän ainakin
pitäisi ehtiä kahdessa päivässä tekemään tarvittavat valmistelut esittelyä
varten”, Edkar sanoi.
Edkar vilkaisi upseerejaan. Kenelläkään ei näyttänyt olevan asiaan
vastalauseita.
”Sovitaan siis kolmannen päivän puoleksipäiväksi
edustajiemme kierros kummakin luona”, Edkar sanoi.
”Hyvä kenraali, välitän ilomielin tämän viestin
komentajallemme”, lähetti sanoi.
Yksityiskohtien sopimisen jälkeen lähetti saatettiin taas
ulos leiristä. Edkar ei kuitenkaan päästänyt upseerejaan vielä pois.
”Kun vartioaseman komentaja nyt kerran on suostunut
esittelemään edustajalleni vartioasemaa, niin tuo edustaja pitäisi valita”,
Edkar sanoi.
Edkar katsoi upseerejaan. Kukaan ei näyttänyt erityisen kiinnostuneelta
tehtävästä.
”Vapaaehtoisia?” Edkar kysyi.
Upseerit vilkuilivat toisiaan, mutta kukaan ei sanonut
mitään. Edkarilla tuli mieleen vain yksi upseeri, jonka hän oli halukas
lähettämään arvioimaan potentiaalisen vihollisen toimintaa olematta provosoiva.
”Venir Kallas, toivon sinun tarttuvan tähän tehtävään”,
Edkar sanoi
Venir teki Edkarille kunniaa.
”Mielelläni, herra kenraali”, Venir sanoi.
”Se on siis päätetty. Saat mukaasi pienen osaston ja
Mirandan, jos siellä tarvitsee tehdä muistiinpanoja. Te muut olette mukana
esittelemässä leiriämme tulevalle vieraallemme”, Edkar sanoi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti