Suuren keisarikunnan raja VIII

Betula pubescens, osa 16

Edkar lähti mukaan saattamaan Veniriä leirin ulkopuolelle ja kohti vartioasemaa. Samalla hän myös lähti ottamaan vastaan vartioasemalta saapuvaa edustajaa. Päivä vaikutti rauhalliselta. Tuulikin oli varsin rauhallinen. Edkar toivoi, ettei se olisi huono enne, tyyntä ennen myrskyä.

Vartioaseman sotilaiden joukko tuli heitä vastan miltei täsmälleen puolivälissä matkalla kohti vartioasemaa. Joukkoa johti sama lähetti, joka oli välittänyt viestejä Edkarin ja vartioaseman komentajan välillä. Tämä näytti toimivan oppaana ryhmälle.

”Arvon kenraali, tervehdin teitä ilolla tänä ystävällisenä päivänä”, lähetti sanoi.

”Samoin tervehdin minä teitä”, Edkar sanoi.

”Mikäli sallitte, voinen esitellä edustajamme”, lähetti sanoi.

Edkarin nyökättyä hyväksyvästi lähetti astui syrjemmälle ja hänen vierelleen astui sotilas, joka näytti muita joukon sotilaita korkea-arvoisemmalta. Hän oli pukeutunut paremmin ja myös hänen olemuksessaan oli jotakin johtajamaista.

”Arvoisa kenraali, tässä on kapteeni Gauen Waelde. Herra kapteeni, tässä on kenraali Edkar Netronova”, lähetti sanoi.

Lähetti kumarsi sekä Edkarille että Gauenille.

”Hyvää keskipäivää teille, arvon kenraali”, Gauen sanoi.

”Samoin teille, kapteeni”, Edkar sanoi.

Gauen teki pienen kumarruksen Edkarille ja Edkar vastasi tähän nyökkäyksellä. Edkar ei ollut varma tämän seudun tavoista. Ne tapasivat vaihdella Suuren keisarikunnan eri osissa suurestikin. Jokainen ruhtinas halusi kansansa erottautuvan muista.

”Kenet arvoisa kenraali on valinnut edustajakseen?” Lähetti kysyi.

Edkar viittoi Venirin vierelleen.

”Linnoitukseenne tutustuu kapteeni Venir Kallas”, Edkar sanoi.

”Oikein mainiota, herra kenraali, herra kapteeni”, lähetti sanoi.

Venir nyökkäsi lähetille ja kääntyi sitten Gauenin puoleen.

”Päivää myös minun puolestani, kapteeni”, Venir sanoi.

”Keskipäivää myös teille, kapteeni”, Gauen sanoi.

Upseerit katselivat toisiaan tutkivasti.