torstai 29. maaliskuuta 2012

Emily


Betula nana, osa 26

Mihail käveli sotkuiseen asuntoonsa ja rojahti sängylleen. Hän yritti miettiä päivän tapahtumia, kaikkia ohuita viittauksia ja epämääräisiä kuiskauksia. Kokonaiskuvaa ei kuitenkaan syntynyt. Jotakin oli kuitenkin tekeillä.

Rafael oli puhunut sodasta ja sen ensimmäisistä siirroista. Oliko sota tosiaan tulossa? Kuka taistelee ja ketä vastaan? Mihail vilkaisi kirjahyllyssä lojuvaa sotahistorian kirjan selkämystä. Rauhaa oli kestänyt jo toistasataa vuotta. Edellinen sota oli kestänyt puoli vuosisataa ja lähes tuhonnut koko maailman. Kenelläkään ei varmastikaan ollut motiiveja käynnistää samanlaista sotaa uudelleen.

Mihail yritti ajatella, minkälaista olisi olla sodassa, mutta epäili, ettei kyennyt kunnolla hahmottamaan sodan olemusta. Hän oli kuitenkin ollut vain muutamissa todenmukaisissa taisteluissa ja nekin olivat olleet kaikki kaksintaisteluja. Kuten demoniakin vastaan. Rintamataistelussa tilanne olisi varmasti aivan toisenlainen.

Päivä tuntui pitkältä, vaikka kello oli vasta hieman yli neljän. Ajateltavaa oli kuitenkin tullut enemmän kuin yhden päivän aikana ehti ajatella. Mihail nukahti.

Lähes kahden tunnin unien jälkeen Mihail heräsi, kun hänen oveensa koputettiin. Koputus kuului uudestaan ennen kuin Mihail sai itsensä ylös. Kun koputus kuului kolmatta kertaa, Mihail oli jo ovella. Oven takana odotti Mihailin kanssa samaa linjaa vuotta alemmalla tasolla opiskeleva Emily.

”Kuulin, että olit ollut taistelussa ja joutunut sairaalaan. Joel kertoi, että pääsit tänään sairaalasta, joten ajattelin tulla käymään”, Emily sanoi yrittäen peittää hymyllä Mihailista huolestuneen ilmeensä.

”Joo, tule sisään.”

Emily astui sisään ja Mihail sulki oven. Emily pysähtyi lähes heti oven jälkeen nähtyään asunnon vallitsevan tilan.

”Mihail, sinun pitäisi ihan oikeasti siivota täällä.”

”Joo...”, Mihail sanoi ja silitti hiuksiaan vinon hymyn kanssa: ”Olen miettinyt sitä itsekin.”

”Joka tapauksessa”, Emily sanoi raivatessaan tietään läpi huoneen istuutuakseen Mihailin sängyn laidalle: ”Kävin kirjastossa, kun en tiedä kovinkaan paljoa demoneista, ja löysin tämän kirjan. Täällä on muutama teksti, mitkä voisivat kiinnostaa sinua.”

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti