Betula nana, osa 284
”Mitä aiot tehdä?” Emily kysyi.
”En tiedä”, Mihail vastasi.
Mihail ja Emily olivat yksityistiloissaan Netronovalan
keskuslinnan ylimmissä kerroksissa.
”Minulla ei ole mitään halua lähteä sotimaan keisarikunnan
sotaa. Toisaalta rauha keisarikunnan kanssa olisi tärkeä asia saavuttaa”,
Mihail sanoi.
”Molemmat ovat tärkeitä asioita muistaa”, Emily sanoi.
”Niin”, Mihail sanoi.
Mihail huokaisi.
”Aiotko muuten antaa Suthcarrin lähettiläälle pysyvän asunnon
täältä?” Emily kysyi.
”Kyllä minä ajattelin. Luulen, että se herättää Suthcarrissa
luottamusta”, Mihail vastasi.
Emily nyökkäili.
”Miten itse tekisit?” Mihail kysyi.
”Samoin, varmaankin”, Emily vastasi.
Mihail nyökkäili.
”Niin. Aika looginen vaihtoehto se kuitenkin on, kun
tarkoituksena on saavuttaa pysyvä rauha”, Mihail sanoi.
”Niin. Toivon vain, että pysyvä rauha on vielä mahdollinen”,
Emily sanoi.
”Mitä tarkoitat?” Mihail kysyi.
”Mietin vain sitä, että mitä mieltä Suuressa keisarikunnassa
ollaan kuolleistasi”, Emily vastasi.
Mihail nyökkäsi ja astui ikkunan eteen miettimään. Ikkunasta
näkyivät nekropoliksen pyramidit ja muurit. Asia ei varmasti olisi helppo
nieltävä Suuressa keisarikunnassa. Lähettiläs Hamil Hasalfath oli myös puhunut
vain menneiden syntien anteeksiantamisesta. Mihail ei toki tiennyt olivatko he
tietoisia elävistäkuolleista vai esitettäisiinkö heidän olemassaolosta jatkossa
jotakin vaatimuksia.
”Ehkä minun kannattaa selvittää ensin, mitä mieltä
lähettiläs on kuolleista”, Mihail sanoi.
”Ehkä, mutta se voi olla myös riskialtista”, Emily sanoi.
”Niin varmasti on, mutta he ovat myös minun kansaani. Heidän
täytyy hyväksyä kansani kokonaisuudessaan, ei vain osaa siitä”, Mihail sanoi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti