Suuren keisarikunnan raja IX

Betula pubescens, osa 17

”Meillä kaikilla on varmasti kovasti intoa päästä tutustumaan toisiimme, mutta mikäli sallitte, niin esittäisin meidän jo siirtyvän päivän ohjelmassa seuraavaan vaiheeseen”, lähetti sanoi.

Edkar nyökkäsi hyväksyvästi.

”Mikäli edelleen sallitte, niin käyn myös hieman läpi sitä, mitä nyt seuraavaksi on tarkoitus tapahtua. Kapteeni Kallas, teidät saatetaan yhdessä seurueenne kanssa tutustumaan uljaaseen vartioasemaamme. Siellä teidät ottaa vastaan vartioasemamme komentaja Vilhelm Sceadu. Samaan aikaan me yhdessä kapteeni Waelden kanssa liitymme teidän seuraanne, kenraali Netronova, ja tutustumme teidän armeijaanne ja leiriinne”, lähetti sanoi.

”Kuulostaa siltä, mitä on sovittukin”, Edkar sanoi.

Venir ja Gauen nyökkäilivät hyväksyvästi.

”Emmeköhän me siis tästä lähde. Tähän suuntaan, kapteeni Waelde”, Edkar sanoi.

Edkar toivotti Venirille ja Mirandalle hyvää päivää ja lähti sitten johdattamaan kapteeni Waeldea ja lähettiä seurueineen kohti armeijansa leiriä.

Kierros leirissä sujui varsin hyvin. Edkar oli tyytyväinen joukkojensa toimintaan ja kuntoon, johon leiri oli saatu parin päivän valmistautumisen aikana. Kaikki paikat oli siistitty ja leiriä ympäröivää linnoitusrakennelmaa oli parannettu. Nyt he kestäisivät suuremmankin joukon hyökkäyksen asemissaan.

Kapteeni Waelde näytti myös olevan yllättynyt näkemästään. Ilmeisemmin hän ei ollut odottanut niin suurta tai niin hyvin linnoitutettua leiriä. Poistuessaan kuolleiden armeijan leiristä, kapteeni Waelde ei ollut enää lähellekään yhtä itsevarma kuin sinne astuessaan.

Kapteeni Kallas sen sijaan oli hyvin tyytyväinen palatessaan vartioasemalta.

”Toivon, että saatte paluuviestiä Burgtunista ja Suthcarrista mahdollisimman pian. Emme haluaisi olla täällä teidän rasitteenanne pidempään, kuin mitä on välttämätöntä”, Edkar sanoi.

”Luulen, että tässä asiassa toiveemme on yhteinen”, Gauen sanoi.

Kapteeni Waelde seurueineen suuntasi kohti vartioasemaa ja Edkar ja Venir kohti leiriä. Matkalla Venir kertoi vartioaseman varustuksesta, joka oli ollut jopa yllättävän heikko. Vartioasema oli kyllä suhteellisen kookas, mutta sen sisällä oli vain vähän miehiä. Komentaja ja kapteeni olivat vartioaseman ainoat upseerit ja miehistöä oli vain vähän. Kaiken kaikkiaan eteläistä rajaa ei selvästikään pidetty Suuressa keisarikunnassa kovin tärkeänä suojatavana suuntana. Miksi toisaalta pidettäisikään, kun vastassa oli vain autiomaata.

Japania 2: syitä opiskella japania

Edellisessä tämän sarjan tekstissä kerroin siitä, että aion opiskella tänä kesänä japania. Tässä tekstissä käyn hieman läpi niitä syitä ja motivaatioita, joita minulla japanin opiskeluun. Näitä molempia löytyy niin kulttuurista, lukemistani kirjoista kuin yleisemmin maasta ja sen kulttuurista.

Ainakin omalle ikäluokalleni ensimmäisenä asiana Japanista tulee mieleen sen populaarikulttuurin tuotteet, kuten manga ja anime. Ne ovat myös minun ensikosketukseni japanilaiseen kulttuuriin sekä yleisemmin koko maahan. Lukemani manga on ollut japanista käännettyä joka suomeksi tai englanniksi, mutta animea olen katsonut lähes yksinomaan alkuperäisillä äänillä ja sitten joko suomeksi tai englanniksi tekstitettynä. Näin ainakin hieman sanoja ja ääntämistä on tullut tutuksi, vaikka kieltä en varsinaisesti ole aiemmin opiskellutkaan. Mangaan ja animeen tutustuin yläasteen ja lukion aikana, mutta olen jatkanut näistä asioista nauttimista sen jälkeenkin. Koska kaikki teokset väkisin muuttuvat jonkin verran käännöstyön aikana, on mielestäni aina perusteltua opetella alkuperäisteosten kieltä ja kulttuuria.

Muuhun japanilaiseen populaarikulttuuriin olen tutustunut varsin rajallisesti. Musiikkiin olen tutustunut lähinnä animesarjojen ja -elokuvien soundtrackien kautta. Sieltä on kuitenkin löytynyt paljon sellaista musiikkia, jota olen kuunnellut varsin paljon. Voisikin olla mielenkiintoista tutustua japanilaiseen populaarikulttuuriin yleisemmin. Tässäkin kielitaidosta voisi olla hyötyä, vaikka kielitaidon puute ei ole esimerkiksi musiikin kuuntelemista tähänkään asti estänyt.

Tänä keväänä tutustuin japanilaiseen kulttuuriin itselleni uudenlaisesta näkökulmasta, kun luin Toyotan tapaan -kirjan. Kyseinen kirja oli jo itsessään todella hyvä ja mielenkiintoinen, mutta se herätti myös yleisemmän kiinnostuksen japanilaiseen filosofiaan, yrityskulttuuriin sekä taloustieteeseen. Vaikka näihin kaikkiin voi varmasti tutustua myös suomeksi lukemani Toyotan tapaan -kirjan tapaan, on mahdollisuuksien määrä lähes loputon alkuperäiskielellä.

Näiden jo mainittujen osa-alueiden lisäksi olen yleisemminkin kiinnostunut Japanista ja sen kulttuurista. Joskus voisikin olla mielenkiintoista käydä Japanissa tutustumassa maan erittäin monipuoliseen kulttuuriin paikanpäällä. Tähän kielitaito ja tapakulttuurin tuntemus olisivat tietenkin ehdottoman tärkeää.

Uusi kielitaito ja kulttuurituntemus ovat varmasti hyödyksi myös työuralla. Monet japanilaiset yritykset toimivat Euroopassa ja päinvastoin. Erityisesti työmahdollisuuksia tarjoaa varsinainen opiskelualani tietojärjestelmätiede. Toisaalta harrastuneisuuteni suuntautuu enemmän kulttuurialalle ja japanilaisethan ovat olleet aina hyvin kiinnostuneita suomalaisesta kulttuurista ja samoin suomalaiset ovat kiinnostuneita japanilaisesta kulttuurista. Matkustajia liikkuu myös paljon kumpaankin suuntaan. Mahdollisuuksia pitäisi siis olla tarjolla myös tällä saralla.

Minulla on siis runsaasti eri syitä opiskella japania. Voisikin ehkä kysyä, miksi en ole aloittanut japanin opintojani jo aikaisemmin. Ainakin opiskelumotivaation pitäisi olla kohdallaan näissä nyt alkaneissa kieliopinnoissa.

Uusia postikortteja

Olen vähästä aikaa suunnitellut ja painattanut yritykselleni Magnartukselle uusia postikortteja. Uusien postikorttien aiheina ja samalla niminä ovat Juhannus, Pöllö, Sudenkorento sekä Uusivuosi. Näiden lisäksi painatin Jyväskylä-kortista aikaisempaa suuremman version. Uudet kortit voi mielestäni jakaa kolmeen eri ryhmään ja käynkin kortit tässä läpi näissä ryhmissä.

Pöllö- ja Sudenkorento-kortit ovat jatkoa eläinaiheisille postikorteilleni. Aikaisemmin olen tehnyt Kettu- sekä Karhut-postikortit. Lisäksi vuoden 2016 vuosikortissa esiintyy joutsen. Luonto ja eläimet ovat itselleni tärkeitä, joten vastaavia aiheita tulee näkymään varmasti lisää myös jatkossa. Luontoaiheita olen näissäkin korteissa kuvannut tuttuun tapaan varsin abstraktisti.

Uudet postikortit yhteiskuvassa.

Juhannus- ja Uusivuosi-kortit puolestaan ovat vuodenkierron juhlia kuvastavia postikortteja. Nuo kortit kuuluvat siis samaan sarjaan Joulu-postikortin kanssa. Juhannus- ja Uusivuosi-kuosit ovat myös alun perin valmistuneet kumpikin kyseisten juhlien somepäivitystä varten ja tuota alkuperäistä kuvaa olen laajentanut postikorttia varten. Juhannus-postikortissa on myös paljon samaa paikka-aiheisten postikorttieni kanssa, kuten Jyväskylä- ja Rautalampi-postikorttien. Erityisesti tämä koskee kortin ylälaitaa. Samalla Juhannus-postikortin alalaidassa on paljon samaa Punainen tupa ja perunamaa -postikortin kanssa.

Viimeiseksi uudeksi kortiksi jäi Jyväskylä-kortin uusi jättiversio. Kortin kuosi on siis sama Jyväskylä-postikortin kanssa, mutta A6-koon sijaan se on A4-kokoa. Olen suurempaa kokoa pohtinut jo aikaisemmin ja julistetta minulta on ajoittain myös kyselty. Ajattelin nyt kokeilla ensimmäisen kerran tällaista isompaa koko ja ainakin omasta mielestäni kortti näyttää todella hyvältä. Suuremman koon sijasta päädyin A4-kokoon sen vuoksi, että se on kehystettynäkin helppo sijoittaa millaiseen tilaan tahansa. Lisäksi se on logistisesti järkevä ratkaisu, kun jättikortit menevät samaan C4-kokoiseen laatikkoon muiden postikorttien kanssa.

Suuren keisarikunnan raja VIII

Betula pubescens, osa 16

Edkar lähti mukaan saattamaan Veniriä leirin ulkopuolelle ja kohti vartioasemaa. Samalla hän myös lähti ottamaan vastaan vartioasemalta saapuvaa edustajaa. Päivä vaikutti rauhalliselta. Tuulikin oli varsin rauhallinen. Edkar toivoi, ettei se olisi huono enne, tyyntä ennen myrskyä.

Vartioaseman sotilaiden joukko tuli heitä vastan miltei täsmälleen puolivälissä matkalla kohti vartioasemaa. Joukkoa johti sama lähetti, joka oli välittänyt viestejä Edkarin ja vartioaseman komentajan välillä. Tämä näytti toimivan oppaana ryhmälle.

”Arvon kenraali, tervehdin teitä ilolla tänä ystävällisenä päivänä”, lähetti sanoi.

”Samoin tervehdin minä teitä”, Edkar sanoi.

”Mikäli sallitte, voinen esitellä edustajamme”, lähetti sanoi.

Edkarin nyökättyä hyväksyvästi lähetti astui syrjemmälle ja hänen vierelleen astui sotilas, joka näytti muita joukon sotilaita korkea-arvoisemmalta. Hän oli pukeutunut paremmin ja myös hänen olemuksessaan oli jotakin johtajamaista.

”Arvoisa kenraali, tässä on kapteeni Gauen Waelde. Herra kapteeni, tässä on kenraali Edkar Netronova”, lähetti sanoi.

Lähetti kumarsi sekä Edkarille että Gauenille.

”Hyvää keskipäivää teille, arvon kenraali”, Gauen sanoi.

”Samoin teille, kapteeni”, Edkar sanoi.

Gauen teki pienen kumarruksen Edkarille ja Edkar vastasi tähän nyökkäyksellä. Edkar ei ollut varma tämän seudun tavoista. Ne tapasivat vaihdella Suuren keisarikunnan eri osissa suurestikin. Jokainen ruhtinas halusi kansansa erottautuvan muista.

”Kenet arvoisa kenraali on valinnut edustajakseen?” Lähetti kysyi.

Edkar viittoi Venirin vierelleen.

”Linnoitukseenne tutustuu kapteeni Venir Kallas”, Edkar sanoi.

”Oikein mainiota, herra kenraali, herra kapteeni”, lähetti sanoi.

Venir nyökkäsi lähetille ja kääntyi sitten Gauenin puoleen.

”Päivää myös minun puolestani, kapteeni”, Venir sanoi.

”Keskipäivää myös teille, kapteeni”, Gauen sanoi.

Upseerit katselivat toisiaan tutkivasti.

Japania 1: uusi kieli

Tämän vuoden kesäopintojen ensimmäisenä kurssina aloitin kaksi viikkoa sitten maanantaina japanin kurssin. Kesän aikana tarkoitukseni on käydä yhteensä kaksi kurssia japania ja ajattelin seurata asiaa ja uuden kielen opiskelun etenemistä näin blogissa. Kerrankin on siis tarjolla hieman enemmän juttua opinnoistani.

En ole siis aikaisemmin opiskellut japania kielikurssilla. Olen kuitenkin tutustunut kieleen ja kulttuuriin manga- ja animeharrastuksen kautta. En tiedä onko tuosta harrastuneisuudesta opiskelumotivaation lisäksi kovinkaan paljoa muuta iloa japanin opiskelussa. Ehkä joidenkin sanojen lausuminen voi olla hieman jo entuudestaan tuttua ja samoin myös jotkin osa-alueet japanilaisesta kulttuurista.

Japanin oppikirja.

Yleisellä tasolla lähden siis liikkeelle aikalailla nollasta uuden kielen opiskelun kanssa. Ainakin alkuun se on tuntunut jopa mukavalta, kun ei oleteta valtavaa määrää aikaisempaa osaamista. Tämä asia tietysti muuttuu pikkuhiljaa kurssin edetessä ja toiselle kurssille mentäessä oletettuja asioita on varmasti jo vino pino.

Uusien asioiden opettelu on myös lähtenyt suhteellisen mukavasti liikkeelle. Tämä voi toki johtua siitä, että alkukurssista asioita käydään läpi suhteellisen verkkaisesti. Iso osa ajasta onkin mennyt hiragana-merkkien opetteluun, mutta ne alkavat pikkuhiljaa näyttää jo tutuilta. Merkkien opettelun jälkeen tuntien tahti saattaa kiihtyä, kun voi olettaa meidän pystyvät lukemaan oppikirjaa. Kirja kun sisältää vain japania.