Kohti Aegyzaa

Betula nana, osa 227

Sarnel upotti Mihailin käskyn mukaan Suuren keisarikunnan laivat tulitaikuudellaan. Taistelun oli päättynyt. Mihailin muu laivasto oli kärsinyt tappioita, mutta tilanteeseen nähden suhteellisen lieviä sellaisia. Edkar Netronova osasi johtamaan myös meritaistelua.

Koko laivasto kellui yön yli paikoillaan merellä korjaten pahimpia vaurioita ja tasaten lasteja ja miehistöjä laivasta toiseen. Seuraavana päivänä laivasto kääntyi kohti Aegyzaa.

Pitkän purjehduksen ja yhden myrskyn jälkeen manner häämötti taivaanrannassa.

”Olemmeko oikeassa kohdassa rannikkoa?” Mihail kysyi.

”Minun suunnistustaitoni mukaan olemme”, Narsha vastasi.

”Käydään tarkistamassa lentävällä matolla”, Mihail sanoi.

Sarnel takoi lentävän maton ja hyppäsi Mihailin ja Emilyn kanssa sen kyytiin.

”Palaamme pian. Älkää lähestykö rannikkoa ennen sitä”, Mihail sanoi.

Narsha nyökkäsi.

”Käydään vielä nopeasti Edkarin luona”, Mihail sanoi.

Sarnel nyökkäsi ja ohjasi lentävän maton kohti Edkarin laivaa.

”Miksi haluat käydä Edkarin luona?” Emily kysyi.

”Haluan keskustella hänen kanssaan nopeasti”, Mihail vastasi.

Edkarin laivan luona Mihail astui lentävältä matolta laivan komentosillalle. Sarnel ja Emily jäivät maton kyytiin.

”Teidän ylhäisyytenne”, Edkar sanoi.

Edkar teki pienen kumarruksen. Muut komentosillalla seurasivat hänen esimerkkiään. Suurin osa laivan miehistöstä oli epäkuolleita. Myös Nils Tammi oli komentosillalla.

”Menemme tutkimaan olemmeko oikeassa kohdassa rannikkoa. En kaipaa lisää huonoja yllätyksiä”, Mihail sanoi.

”Se on varmasti viisasta. Olen kuullut, että karshaanit ovat hyviä kaikessa, mutta aina kannattaa tarkistaa”, Edkar sanoi.

”Haluan, että odotatte tällä etäisyydellä, että palaamme”, Mihail sanoi.

”Teemme sen, mitä sinä käsket meidän tehdä. Ilman sinua meistä kellään ei ole tulevaisuutta”, Edkar sanoi.

”Toivon, että en ole ainoa kortti pakassamme”, Mihail sanoi.

”Et ole, mutta olet pakkamme valttikortti”, Edkar sanoi.

Mihail nyökkäsi ja käänsi katseensa kohti rannikkoa.

”Halusitko puhua jostain muustakin?” Edkar kysyi.

”Halusin. Olen huolissani siitä, että mitä jos tuolla onkin paljon asukkaita”, Mihail vastasi.

”Emmeköhän me pärjää heille”, Edkar sanoi.

”En halua aloittaa uutta sotaa”, Mihail sanoi.

”Se voisi kyllä tuoda Suuren keisarikunnan tännekin kimppuumme”, Edkar sanoi.

”Sekin, mutta ennemmin ajattelin sitä, etteivät täällä elävät ole ansainneet sotaa”, Mihail sanoi.

”Emme mekään. Me olemme ansainneet vapauden elää rauhassa. Siksi me olemme sodassa. Me puolustamme sitä, mikä on meille tärkeää”, Edkar sanoi.

”Niin. Puolustamme meille tärkeitä asioita. Emme valloita maailmaa”, Mihail sanoi.

Edkar nyökkäsi.

Mihail kääntyi lentävän maton luokse.

”Palaamme pian”, Mihail sanoi.

”Odotamme sitä”, Edkar sanoi.

Mihail nousi lentävälle matolle, jonka Sarnel ohjasi kohti rannikkoa.

Taistelu merellä päättyy III

Betula nana, osa 226

Taistelu alkoi lähestyä ja myös Suuren keisarikunnan laivat huomasivat lähestyvän laivan. Yksi laivoista kääntyi pois taistelusta ja tuli heitä vastaan.

”Yritämmekö kaapata nuokin laivat?” Narsha kysyi.

”Ei laivoista varmasti mitään haittaakaan ole. Ei kuitenkaan takerruta siihen. Jos valtaaminen osoittautuu vaikeaksi, niin voimme myös vain upottaa kaikki”, Mihail vastasi.

”Helpointa olisi taikuudella upottaa kaikki”, Sarnel sanoi.

Mihail nyökkäsi.

”Sinä et kuitenkaan ole kunnossa sen tekemiseen”, Sarnel sanoi.

”Mitä tarkoitat?” Mihail kysyi.

”Et pysy edes pystyssä omin voimin. Sinun on parempi jäädä tästä osasta taistelua sivuun”, Sarnel vastasi.

Mihail köhi ja yritti irrottautua Emilyn tuesta. Hänen jalkansa eivät kuitenkaan kantaneet kunnolla ja hän olisi kaatunut komentosillalle, jos Emily ei olisi tarttunut häneen ja ottanut takaisin tuettavakseen.

”Minä haluan taistella”, Mihail sanoi.

”Tiedän, mutta joskus kannattaa antaa muidenkin taistella. Et pysty yksin kaikkeen. Ei kukaan pysty”, Sarnel sanoi.

Mihail halusi väittää vastaan, mutta aisti Sarnelin päättäväisyyden ja päätti antaa Sarnelin pitää päänsä.

”Jos minusta ei ole taisteluun, niin ei minusta ole eläyttämään uusia sotilaita. Menen hyttiin lepäämään”, Mihail sanoi.

”Yritämmekö siis vallata noita laivoja?” Sarnel kysyi.

”Ei, älkää. Se olisi vain ajanhukkaa. Upottakaa ne kaikki”, Mihail vastasi.

Sarnel katsoi hetken Mihailia silmiin ja nyökkäsi. Muut alkoivat valmistautua taisteluun ja Mihail lähti Emilyn kanssa hyttiin. Epäkuolleet tervehtivät heitä matkalla.

Taistelu merellä päättyy II

Betula nana, osa 225

Sotilaat ja merimiehet katsoivat pelokkaina Mihailia. Mihail katseli edessään olevaa ruumispinoa tuimana. Liian monta oli saanut hautapaikkansa merestä. Liian moni hyvä ruumis, jonka olisi voinut eläyttää taistelemaan uudestaan.

Narsha tuli komentosillalta alas keskikannelle Mihailin luokse.

”Riittävätkö voimasi varmasti näiden kaikkien eläyttämiseen ja taisteluun?” Narsha kysyi.

”Niiden on riitettävä”, Mihail sanoi.

Narsha nyökkäsi ja päästi Mihailin loitsimaan.

Suuren ruumisjoukon eläyttäminen edes välttävällä tasolla kulutti Mihaililta valtavan määrän taikavoimaa. Jostain hän kuitenkin kiskoi voimia lisää esille sitä mukaa, kun eläytysloitsu sitä vaati.

Useampi sotilas ja merimies hyppäsivät laivasta mereen, kun kuolleet alkoivat nousta. Suurin osa kuitenkin pelkäsi niin paljon, ettei kyennyt liikkumaan.

Myös Emily oli tullut kannelle katsomaan loitsun etenemistä. Vaikka hän ei ollut ollenkaan tyytyväinen, että Mihail eläytti kuolleita sotilaita, hän ryntäsi Mihailin tueksi, kun tämä oli saanut loitsun loppuun ja pysyi vain vaivoin seisaallaan.

”Sinun pitää olla varovaisempi”, Emily sanoi.

Mihail joutui tasaamaan hengitystään Emilyyn tukeutuen ennen kuin pystyi vastaamaan.

”En voi olla”, Mihail sanoi.

”Miksi et?” Emily kysyi.

Mihail katsoi Emilyä silmiin.

”Koska haluan suojella minulla lähellä olevia ihmisiä”, Mihail vastasi.

”Siinä ei välttämättä kannata käyttää kaikkia mahdollisia keinoja”, Emily sanoi.

”Ei enää pitkään tarvitsekaan. Tämän taistelun jälkeen pääsemme Aegyzaan ja Suuren keisarikunnan ulottumattomiin. Sitten voimme olla rauhassa”, Mihail sanoi.

”Toivotaan niin”, Emily sanoi.

”Minä tiedän sen olevan niin”, Mihail sanoi.

Emily auttoi Mihailin komentosillalle.

Sotilailla ja merimiehillä kesti tottua uudelleen eläviin tovereihinsa. Mihailin tarkoitus kuitenkin onnistui eikä mitään kapinointia Suuren keisarikunnan miesten suunnalta tullut. Miehet tekivät työnsä mieluummin hyvin kuin vaihtoivat elämänsä epäkuolluuteen.

Vahvasti miehitetty ja aseistettu laiva suuntasi kohti loppua taistelua.

Taistelu merellä päättyy

Betula nana, osa 224

Suurin osa laivan miehistöstä ja vielä olevista sotilaista alistui Mihailin ja hän seurueensa valtaan. Ne, jotka eivät vieläkään halunneet hyvältä Suurta keisarikuntaa, hyppäsivät laidan yli jäälle. Siellä heitä odotti vain hyinen meri.

”Lähdetään. Taistelu ei ole vielä ohitse”, Mihail sanoi.

”Sulatatko ensin jään”, Narsha sanoi.

Mihail hymähti karshaanille ja nousi laivan komentosillalle. Komentosillalla Mihail keskittyi ohjaamaan meren jääkantta niin, että siihen murtui laivan mentävä väylä.

”Riittääkö tuo sinulle?” Mihail kysyi.

”Eiköhän se riitä”, Narsha vastasi.

Sarnel komensi laivan miehistön nostamaan purjeet ja ohjasi laivan kohti loppua taistelua. Kolme Suuren keisarikunnan alusta oli käynyt Mihailin laivaston kimppuun. Mihail toivoi, etteivät he olisi myöhässä.

Narsha tarkkaili tilannetta kaukoputkella.

”Miltä siellä näyttää?” Mihail kysyi.

”Taistelu näyttää käyvän kiivaana”, Narsha vastasi.

”Onko laivastoni missä kantimissa?” Mihail kysyi.

”Vanha sukulaisesi on yllättävän hyvä taktikoija. Hän on näyttänyt käyttäneen laivojen kokoeroa hyväkseen. Sillä ei voiteta taistelua, mutta pelataan toki aikaa”, Narsha vastasi.

Mihail ei näyttänyt tyytyväiseltä.

”Lentävällä matolla pääsisimme nopeammin paikalle”, Mihail sanoi.

”Mutta mitä tekisimme tälle laivalle?” Narsha kysyi.

”Joku voi jäädä tänne”, Mihail vastasi.

”Sinä olet meistä ainoa, joka voi varmistaa, että nämä miehet pysyvät täällä uskollisina, jos pysyvät”, Narsha sanoi.

Mihail katseli kannella liikkuvaa miehistöä. Narsha oli oikeassa. Heitä ei voinut jättää vartiotta.

”Tarvitsemme lisää miehiä”, Mihail sanoi.

”Mistä saamme niitä tähän hätään?” Narsha kysyi.

”Herätämme kuolleesta”, Mihail vastasi.

Mihail astui alas laivan komentosillalta keskikannelle. Suurin osa ruumiista oli siellä.

”Tuokaa kaikki ruumiin tähän minun luokse”, Mihail sanoi.

Sotilaat ja merimiehet katsoivat Mihailia ihmeissään.

”Nyt”, Mihail sanoi.

Miehet alkoivat toimia ripeästi.