Vastahyökkäys keskikaupungilla XIV

Betula nana, osa 497

Mihailin johtama vastahyökkäys ja kuolleestamanaus eivät vielä riittäneet yläkaupungin muurin valtaamiseen takaisin Netronovalan armeijan hallintaan. Suuren keisarikunnan armeijan joukot saatiin kuitenkin epätasapainoon ja painettua muurin tuntumaan. Murtokohtaa muurissa saatiin myös kavennettua, kun Suuren keisarikunnan armeijan joukot olivat sekoittuneet yllättävästä takaiskusta. Suuren keisarikunnan armeijan sillanpää jäi kuitenkin edelleen netronovalalaisten kiusaksi.

”Meidän täytyy pitää liikettä yllä ja hyökätä uudestaan”, Mihail sanoi.

”Hyvä ruhtinas, tiedät, että ainoa joka pystyy niin tekemään, olette te itse”, Nekau sanoi.

Mihail katsoi aliupseeri Kafenpoikaa turhautuneena.

”Siksi minä olen täällä”, Mihail sanoi.

”Olet myös suurin aseemme”, Nekau sanoi.

”Ja?” Mihail kysyi.

”Jos menetämme teidän, mitä meille jää?” Nekau kysyi.

”Jos minua ei käytetä tähän, niin mihin sitten?” Mihail kysyi.

Kafenpoika ei osannut vastata Mihailille.

”Jos et keksi parempaa syytä, niin minä jatkan vastahyökkäystä”, Mihail sanoi.

”Ota mukaasi muutamia sotilaita suojaksesi. Varmuuden vuoksi, arvon ruhtinas”, Nekau sanoi.

Mihail nyökkäsi. He molemmat tiesivät, ettei kourallisella sotilaita ollut mitään merkitystä tilanteessa, mutta se antoi sopivan harhan siitä, ettei Mihailia lähetetty yksin hyökkäämään. Sen verran ympäröivät sotilaat toivat turvaa, että silloin vihollisten liikkeita seurasi useammat silmät.

”Otan mukaani joukon vapaaehtoisia”, Mihail sanoi.

”Olisinkin toivonut, että et määräisi mukaasi ketään. Erikoistehtävät vaativat vapaaehtoisia”, Nekau sanoi.

”Toivottavasti tulevaisuudessa hyökkäys ei olisi niin erikoinen tehtävä”, Mihail sanoi.

Mihail jätti aliupseeri Kafenpojan ja lähti etsimään vapaaehtoisia. Joukko kasvoi taas edellisestä hyökkäyksestä. Moni sotilas lähti mieluummin vastahyökkäykseen ruhtinaan johdolla kuin odotti varmasti eteen tulevaa uutta hyökkäystä Suuren keisarikunnan armeijan taholta.

”Ennen kuin lähdelle eteenpäin, haluan vielä varmistaa, että kaikkien mukaani tulevien tulee lähteä täysin vapaasta omasta tahdostaan. On myös täysin sallittua ja hyväksyttävää jäädä lepäämään. Olette ansainneet sen jokainen”, Mihail sanoi.

Yksikään sotilas ei tehnyt elettäkään kääntyäkseen pois. Mihail oli salaa tyytyväinen asiasta.

”Hyvä on. Lähdetään siis”, Mihail sanoi.

Mihail kääntyi taas kohti vihollisen linjoja ja sotilaat seurasivat häntä.

”Muurille ja sen yli”, sotilaat sanoivat.

Sotilaat olivat jopa innokkaampia kuin Mihail saattoi toivoa.