Uusi Netronovala

Betula nana, osa 268

Netronovalan rakentaminen jatkui ja kaupungista rakentui valtava järeästi linnoitettu kaupunki, jonka kaltaisia ei maailmassa montaa ollut. Ei varsinkaan ihmisten maailmassa. Myös kaupankäynti lähialueiden kanssa alkoi toimia. Lähiseuduilta virtasi ruokaa ja työntekijöitä kaupunkiin. Pikkuhiljaa Netronovalalle myötämielinen alue Aegyzassa kasvoi, kun kauppa kävi. Myös Karl onnistui tehtävässään ja kaupankäynti Suthcarrin kanssa käynnistyi nopeasti.

Pikkuhiljaa alkoi käydä selväksi, että Atern ei pärjäisi kaupassa Netronovalan kanssa. Atern oli lähes pelkkien maareittien varassa, kun Netronovalan esti pääsyn merelle ja joen alajuoksulle. Tämä ei tosin kääntänyt aternilaisten mielipiteitä yhtään myötämielisemmäksi netronovalaisia kohtaan.

Hans oli myös ehtinyt pohtia pitkään ja rauhassa Mihailin ehdotusta, että hän nousisi isänsä tilalle elävien joukkojen johtoon. Hans oli päättänyt, että ottaisi haasteen vastaan.

”Sinusta tulee hyvä johtaja, vähintään yhtä hyvä kuin isästäsi”, Mihail sanoi.

”Siihen on vielä aika paljon matkaa”, Hans sanoi.

”Mutta pääset sinne aivan varmasti”, Mihail sanoi.

”Katsotaan nyt”, Hans sanoi.

”Sinun täytyy opetella kunnianhimoa. Luulen, että sinulla on jo paremmat edellytykset armeijan johtamiseen kuin isälläsi oli. Sinulla on ollut huomattavasti pehmeämpi lasku tehtävään kuin isälläsi, joka toimi suurimman osan elämästään tilanhoitajana”, Mihail sanoi.

”Niin, mutta hänellä on johtamiskokemusta paljon pidemmältä ajalta. Minä en ole niin hyvä johtamaan ihmisiä kuin mitä hän on”, Hans sanoi.

”Mutta olet paljon parempi kuin isäsi oli sinun ikäisenä”, Mihail sanoi.

”Toivottavasti”, Hans sanoi.

Mihail hymyili Hansille rohkaisevasti. Sitten hänen ilmeensä muuttui synkemmäksi ja hän kääntyi ikkunan puoleen katsomaan pikkuhiljaa valmistuvaa kaupunkiaan.

”Tarvitsen sinua enemmän kuin uskotkaan”, Mihail sanoi.

”Yritän täyttää odotuksenne armeijan johdossa”, Hans sanoi.

”En tarkoittanut vain sitä, tarvitsen sinua muuhunkin”, Mihail sanoi.

Hans epäröi kysyä.

”Mitä tarkoitat?” Hans kysyi.

”Tarvitsen sinua olemaan se johtaja, jota minä en ehkä kohta enää voi olla kaikille”, Mihail vastasi.

”Siinä sinä et tarvitse apua. Olet hyvä johtaja kaikille kansalaisillemme. Pidät hyvää huolta kaikista ja puolustat koko kansaa loppuun saakka”, Hans sanoi.

”Puolustan ehkä loppuun saakka, mutta se ei tee minusta hyvää johtajaa. Haluan, että sinä otat myös isäsi paikan ensimmäisenä neuvonantajanani. Tarvitsen jonkun, joka on elävien suuntaan johtohahmo”, Mihail sanoi.

Hans nyökkäsi. Hän toivoi sydämestään, että pystyi täyttämään ruhtinaansa odotukset.

Aegyzan kohtalo V

Betula nana, osa 267

Mihail tuli satamaan seuraamaan Karlin lähtöä. Häntä ennen paikalle oli tullut Hans.

”Toivottavasti pääsemme seuraamaan myös hänen paluutaan”, Mihail sanoi.

”Niin”, Hans sanoi.

Mihail ja Hans näkivät, kun Karl nousi laivan kannelle tervehtimään heitä ja he tervehtivät takaisin. Laiva oli irrotettu laiturista ja airojen voimalla sitä soudettiin kohti joen keskiosaa. Näin suuri laiva pääsi suotuisassa tuulessa alavirtaan helposti tuulen mukana, mutta ylävirtaan oli pakko käyttää airoja apuna.

”Toivottavasti isä onnistuu kauppasuhteiden luomisessa”, Hans sanoi.

”Minä luotan isääsi. Varmasti hän onnistuu ja vielä enemmässä. Luulen, että hän palaa aivan toiseen kaupunkiin kuin mistä hän nyt lähtee”, Mihail sanoi.

”Toivottavasti”, Hans sanoi.

Laiva alkoi pikkuhiljaa etääntyä kohti merta ja Mihail ja Hans kääntyivät kohti keskuslinnaa.

”Mitä olet ajatellut isäsi tehtävien hoidosta täällä?” Mihail kysyi.

”En tiedä, en ole tainnut ajatella niitä sen tarkemmin. Jonkun kai nekin täytyy hoitaa”, Hans vastasi.

”Olisiko se joku sinä?” Mihail kysyi.

Kysymys oli odotettu, mutta Hans silti yllättyi siitä.

”En tiedä. En usko, että pystyn täyttämään hänen jättämää aukkoaan”, Hans vastasi.

”Et varmasti heti, mutta jos et koitakaan, niin et siihen varmasti pysty koskaan. Eikä sinun kaikkea samaa vastuuta kannatakaan heti ottaa. Jaetaan osa vastuusta jollekin toiselle luotettavalle”, Mihail sanoi.

Hans nyökkäsi.

”Minä… Minä en tiedä”, Hans sanoi.

”Olisin ehkä ollut enemmän huolissani, jos olisit heti vastannut myöntävästi. Mieti sen aikaa rauhassa kuin koet tarpeelliseksi ja vastaa sitten”, Mihail sanoi.

”Selvä. Yritän olla nopea”, Hans sanoi.

”Hyvä. Tärkeämpää on kuitenkin, että olet rehellinen itsellesi siitä, mitä haluat tehdä”, Mihail sanoi.

Aegyzan kohtalo IV

Betula nana, osa 266

Mihail piti hyvänä ajatusta lähettää joku Suthenden pääkaupunkiin Suthcarriin luomaan suhteita kuningaskuntaan ja sen johtajiin. Oli elintärkeää saada kauppa ulkomaille taas toimimaan.

”Mutta kenet me lähetämme?” Mihail kysyi.

Sitä Hans ja Karl eivät olleet ajatelleet.

”Onko sinulla Hans jotakin ajatusta? Haluaisitko itse lähteä?” Mihail kysyi.

Hans oli jo sanomassa jotakin, mutta epäröi sitten. Mihail tulkitsi sen innokkuutena tehtävään, joten hän oli jo nimittämässä nuorta miestä siihen.

”Minä lähden”, Karl sanoi.

Kaikki salissa näyttivät yllättyneiltä, erityisesti Mihail ja Hans.

”Isä?” Hans kysyi.

”Sinulla on vielä paljon opittavaa täällä. Minä sen sijaan alan olla omine ajatuksineni teidän nuorempien tiellä”, Karl vastasi.

”Haluatko oikeasti lähteä?” Mihail kysyi.

”Haluan. Eikä meillä ole minua parempaa lähettää”, Karl sanoi.

”Siinä olet oikeassa. Olet ehkä liiankin hyvä”, Mihail sanoi.

Mihail painoi päänsä miettiessään asiaa. Kukaan ei uskaltanut sanoa mitään.

”Jos haluat lähteä, niin saat tehdä niin. Saat ottaa yhden merikelpoisen laivan mukaasi ja siihen riittävästi miehistöä sekä tietysti riittävän henkivartiokaartin”, Mihail sanoi.

”Kiitoksia, ruhtinas. Toivon, että tällä tavalla pystyn luomaan kansallemme uutta toivoa tulevaisuudesta”, Karl sanoi.

”Sitä minäkin toivon”, Mihail sanoi.

Valmistelut Karlin lähtöön aloitettiin ja saatettiin valmiiksi nopeasti. Karl otti laivan miehistön ja sotilaiden lisäksi vaimonsa, Helenin sekä toisen lapsensa, Hansin pikkusiskon, Elenan.

Aegyzan kohtalo III

Betula nana, osa 265

Neuvonantajien kokouksen jälkeen Karl ja Hans puivat mahdollisia suuntia Aegyzan tilanteen etenemisessä.

”Olemme sodassa, tahdoimme tai emme”, Hans sanoi.

”Mutta voimme tehdä kaikkemme, että olisimme siinä mahdollisimman vähän. Mikään ei ole niin turhaa kuin sotiminen vain sotimisen vuoksi”, Karl sanoi.

”Mihail on kuitenkin siinä oikeassa, että tarvitsemme koko Aegyzan, tai enemmänkin, jos haluamme puolustautua ulkopuolista hyökkäystä vastaan”, Hans sanoi.

”Sellaista valtakuntaa emme pysty rakentamaan, joka olisi valloittamaton. Ei kukaan pysty. Meidän on parempi olla olematta liian suuri uhka Suurelle keisarikunnalle. Jos he kokevat meidät uhkana, joka pitää tuhota, meillä ei ole mitään mahdollisuutta puolustautua”, Karl sanoi.

”Saamme kasvaa aika nopeasti suureksi uhaksi, että Suuri keisarikunta pitäisi meitä merkityksellisempänä vihollisena kuin Imperiumia”, Hans sanoi.

”Burgtunissa ei ole väliä sillä, mikä vihollinen on oikeasti merkityksellisin. Tärkeämpää on politiikka ja mielikuvat. Pelkään, että olemme riittävän pelottava ja riittävän helposti voitettavissa oleva vihollinen. Huhut kuolleista sotilaista varmasti kantautuvat Suureen keisarikuntaan saakka ja lopulta myös heidän pääkaupunkiinsa”, Karl sanoi.

Hans hiljentyi ja yritti pohtia ratkaisua.

”Meidän pitää pystyä vaikuttamaan Suureen keisarikuntaan jotenkin sen sisältä”, Hans sanoi.

”Miten aiot tehdä sen?” Karl kysyi.

”Lähettiläillä, samoin kuin Aegyzan osien kanssa”, Hans vastasi.

Karl naurahti.

”En usko, että Burgtunissa ollaan kiinnostuneita meidän lähettiläistä”, Karl sanoi.

”Siellä ei varmasti oltaisikaan. Minä en kuitenkaan sinne lähettäisi ensimmäistä lähettilästä. Suthenden kuningaskunta on meitä lähin osa keisarikuntaa ja täältä on perinteisesti käyty paljon kauppaa heidän kanssaan. Jos onnistumme luomaa hyvät suhteet sinne, niin voimme onnistua samaan aikaan kahdella rintamalla. Nostamme asemaamme Aegyzan sisällä ja luomme itsellemme äänen Suuren keisarikunnan sisälle”, Hans sanoi.

”Tuo kuulostaa kyllä järkevältä ajatukselta”, Karl sanoi.

”Meidän pitää vain ehdottaa Mihailille, että lähetämme lähettiläitä myös Suthcarriin”, Hans sanoi.

”Saat kunnian tehdä sen itse”, Karl sanoi.