Isku linnaan

Betula nana, osa 149

Mihail tarkkaili puiden varjossa läheisellä tiellä marssivaa sotilaiden osastoja. Harhautus oli toiminut yllättävänkin hyvin. Metsän hirviön hyökkäys oli saanut kenraalikuvernöörin haalimaan joukkonsa kokoon koko Léostan alueelta ja lähettämään suuren joukon etsimään hirviötä. Toisaalta harhautus oli toiminut huonosti. Kenraalikuvernööri oli varovaisempi mies, kuin mitä he olivat olettaneet. Linnaan jäänyt joukko oli suurempi kuin sieltä lähtenyt.

”Olisi pitänyt vain hyökätä ilman harhautusta”, Mihail sanoi.

”Meidän pitää tehdä toinen harhautus, jotta saamme riittävästi sekaannusta aikaiseksi”, Sarnel sanoi.

”Toinen hirviö?” Mihail kysyi.

”Juuri niin”, Sarnel vastasi.

”Metsässä hirviö, linnassa hirviö. Kenraalikuvernöörin miehillä ei mene lujaa”, Mihail sanoi.

Mihailin suupieli nousi hymyyn.

”Sinä nautit tästä”, Sarnel sanoi.

”Niin sinäkin”, Mihail sanoi.

”Kyllä, mutta en niin paljoa kuin sinä”, Sarnel sanoi.

”Onko siinä sinusta jotakin väärää?” Mihail kysyi.

”Ei niin kauan, kun pidät itsesi kurissa. Siinä vaiheessa, kun alat tehdä tällaista nautinnon vuoksi, ollaan kaukana hämärän puolella”, Sarnel sanoi.

”Olet sinäkin yksi demoni”, Mihail sanoi.

Sarnel naurahti.

”Se, että olen demoni, ei tarkoita sitä, että olisin paha”, Sarnel sanoi.

”Eipä niin. Se tarkoittaa, että olet minun vastakohtani”, Mihail sanoi.

Sarnel hymähti. Mihail oli kasvanut nopeasti sen jälkeen, kun he olivat tavanneet.

”Odotetaan aamuun. Silloin on varmaan paras hetki hyökkäykselle”, Mihail sanoi.

”Olen samaa mieltä”, Sarnel sanoi.

Aamun sarastaessa hyökkäsi valtava jääjättiläinen kenraalikuvernöörin linnan portin kimppuun.

Harhautus II

Betula nana, osa 148

”Kuinka harhautusisku sujui?” Mihail kysyi.

”Tähän saakka varsin mainiosti. Jäämme enää odottamaan tarttuvatko kenraalikuvernööri ja hänen joukkonsa syöttiin”, Karl vastasi.

”Kyllä viidentoista miehen osaston lähes täydellinen katoaminen metsään pitäisi herättää huomiota”, Mihail sanoi.

”Toivon mukaan kukaan ei etsi kadonneita tai heidän varusteitaan”, Karl sanoi.

”Jos etsivät, niin etsivät turhaan”, Hans sanoi.

”Karl on oikeassa. Muuttakaa kaikki aseet sellaisiksi, ettei niitä voi tunnistaa keisarikunnan joukkojen aseiksi”, Mihail sanoi.

Hans nyökkäsi ja lähti viemään käskyä toteen.

”Oletko miettinyt mitä tämä kaikki tarkoittaa?” Karl kysyi, kun Hans oli ehtinyt kuuloetäisyyden päähän.

”Kapinaa keisarikuntaa vastaan”, Mihail vastasi.

”Niin, kapinaa keisarikuntaa vastaan. Keisarikunta tulee vastaamaan siihen varmasti. Ei yksikään pääkaupungin poliitikko voi jättää tätä huomiotta”, Karl sanoi.

”Heillä on muutakin huomioitavaa. Keisarikunnan ja Imperiumin välillä käydään sotaa”, Mihail sanoi.

”Se on vain pieni rajaselkkaus”, Karl sanoi.

”Silti se vie huomiota meistä”, Mihail sanoi.

”Meidän ei ehkä kannata luottaa siihen liikaa”, Karl sanoi.

”Mitä sitten ehdotat?” Mihail kysy.

”Jos me nyt onnistumme tässä kapinassamme siihen pisteeseen saakka, että kenraalikuvernööri pakenee joukkoineen, niin voimme lähettää pääkaupunkiin ehdotuksen siitä, että liitymme keisarikuntaan itsenäisenä kuningaskuntana”, Karl sanoi.

”Ei huono idea. Minusta vain tuntuu, ettei siihen suhtauduta suopeasti”, Mihail sanoi.

”Aina voi yrittää”, Karl sanoi.

Mihail nyökkäsi. Asiaa sieti pohtia tarkemminkin. Se antaisi ainakin aikaa järjestää Léostan puolustusta ennen kuin keisarikunnan joukot saapuisivat suuremmalla voimalla paikalle.

”Paljonko meillä on joukkoja?” Mihail kysyi.

”Pääluku ei ole vielä sataakaan”, Karl vastasi.

”Enemmän kuitenkin kuin oletin. Ajattelin, että tässä vaiheessa meillä olisi ehkä kaksikymmentä miestä oman tilan väen lisäksi”, Mihail sanoi.

”Mutta varustus ei ole sitä tasoa, millä käytäisiin sotaa. Yhden metsäväijytyksen kyllä pystymme toteuttamaan, muttemme hyökkäämään linnaan tai käymään taistelua avomaastossa”, Karl sanoi.

”Aika näyttää mikä riittää mihinkin. Nyt meidän pitää lähteä takaisin valmistautumaan iskuun”, Mihail sanoi.

”Ole varovainen”, Emily sanoi.

”Minä olen”, Mihail sanoi.

”Älkää ottako turhia riskejä. Haette äitisi ja siskosi ja pakenette”, Karl sanoi.

”Katsotaan mitä tapahtuu”, Mihail sanoi.

Sitten Mihail, Sarnel ja Narsha lähtivät takaisin valmistelemaan Mihailin ja Sarnelin hyökkäystä. Narshalla oli myös oma tehtävänsä huolehtia Netronovalan puolustuksesta, jos sekä hyökkäys, että harhautus epäonnistuisivat.

Rakkautta & anarkiaa & Hitler-meemi

Internet on hieno ja ennen kaikkea hauska asia. Se on synnyttänyt joukon internetmeemejä, jotka vaikuttavat jo jokapäiväiseen elämäämme. Uusimpana esimerkkinä Helsingin filmi festivaalin Rakkautta & anarkiaa teki tämän vuoden tapahtumalleen mainosvideon, joka on mukaelma suositusta Hitler-meemistä, jossa Perikato elokuvasta otettuun pätkään tehdään hauskoja tekstityksiä. Mainoksessa Mannerheim kuulee, että hänestä ei olekaan tehty elokuvaa. Ovelaa kulttuurisen ilmiön hyötykäyttöä mainoksessa.

Mutta, kuten internetissä yleensä käy, ei sieltä voi ottaa mitään, jos ei anna takaisin ja kaikkeen tulee vastareaktio. Niin nytkin. Mainosvideoon ilmestyi nopeasti reaktiovideo, jossa Hitler kuulee kyseisestä mainosvideosta.

Noh, mutta eihän asia nyt tähän voi jäädä. Niinpä nopeasti ilmestyi seuraava reaktiovideo. Nyt Mannerheim reagoi videoon Hitlerin reaktiosta. Tässä vaiheessa homman syvyydessä aletaan olla samalla tasolla kuin Christopher Nolanin Inception-elokuvassa. No ei nyt sentään, mutta suunta alkaa olla hyvä, mikäli saman tason metakeskusteluun on tarkoitus päästä.

Miten syvällä viimeksi mainitussa videossa siis liikutaan? Viimeksi mainitussa videossa Mannerheim kuulee siitä, että Hitler on kuullut omassa videossaan, että Mannerheim on kuullut itsestään kertovan elokuvansa hyllytyksestä meemivideossa, joka on mukaelma Hitler-meemivideosta, joka on syntynyt internetin meemikulttuurin avulla Perikato-elokuvasta otetusta kohtauksesta ja tuo elokuva taas perustuu historiallisiin tositapahtumiin Hitlerin viimeisistä päivistä. Näin lyhyesti sanottuna. Tietysti jokaiseen portaaseen on vaikuttanut moni muukin asia, mutta sitä voi joku muu pohtia aiheesta ensi keväänä tekemässään opinnäytetyössään.

Mikä tässä sitten on niin hauskaa? Monikin asia. Videot itsessään ovat jo hauskoja ja niille tulee naurettua. Vanhan meemin vitsi sai huomattavan paljon uutta pontta Mannerheim-mukaelmasta. Itse myös tykkään metailusta, joten sekin tässä ilmiössä on mahtavaa. Myös se on hienoa, että asiasta, jossa nyt ei pitäisi olla mitään naurun aihetta, tehdään huumoria.

Tässä vielä videot, joista olen nyt puhunut, mikäli joku ei ole niitä nähnyt:

Helsingin filmi festivaalin mainos:

https://www.youtube.com/watch?v=nfcfT2cHfno

Reaktio mainokseen:

https://www.youtube.com/watch?v=H4AlzcjokVI

Reaktio reaktioon mainoksesta:

https://www.youtube.com/watch?v=qr1Nwa2fa-A

Mikäli Hitler-meemejä haluaa nähdä lisää, niin niitä löytää YouTubesta hakusana: "hitler meme".

Harhautus

Betula nana, osa 147

Emilyn vatsan pohjaa kihelmöi. He olivat nyt vajaan kuukauden ajan levittäneet kahta huhua. Ensimmäinen huhu kertoi, että Léostan suurimmassa metsässä, Holtissa, olisi suuri hirviö. Alkuun huhun levittäminen oli vaikeaa, mutta kun ihmisiä alkoi kadota ja katoamispaikoille ilmestyä suuren tuntemattoman olennon jalanjälkiä, alkoi huhu kerätä nopeasti voimaa. Muutaman yksin metsässä partioineen sotilaan he olivat surmanneetkin. Suurin osa kadonneista oli kuitenkin rekrytointeja joukkoihin. Rekrytointeja kenraalikuvernööriä vastustaviin joukkoihin.

Toinen huhu oli levinnyt nopeammin. Se oli kuitenkin pysynyt salaisempana. Toinen huhu kertoi, että joku kasasi joukkoja kaatamaan kenraalikuvernöörin valta Léostassa ja palauttamaan valta Léostalaisille itselleen. Joukko oli kasvanut nopeasti.

Lopulta he olivat päättäneet, että oli aika hyökätä. Mihail johtaisi hyökkäystä yhdessä Sarnelin kanssa. Emily johti harhautusta yhdessä Karlin ja Hansin kanssa. Muut odottaisivat Netronovalassa. Harhautuksen oli määrä alkaa kohta, kun he hyökkäisivät metsän läpi kulkevan osaston kimppuun. Osastosta pääsisi juuri sopivasti muutama sotilas pakoon kertomaan suuresta hirviöstä. Tämä saisi toivottavasti kenraalikuvernöörin lähettämään joukkonsa metsään.

Emily kuuli metsän keskellä korkean vihellyksen.

”Hans on ilmeisesti valmis”, Emily sanoi.

”Odotetaan vielä viestintuojaa”, Karl sanoi.

Pian puiden välistä juoksi mies jousen kanssa. Suurin osa heidän joukoistaan oli maajusseja eikä heillä ollut tarjota heille kunnon aseistusta. Niinpä jousi oli yleisin ase. Yleensä kaikilla oli mukanaan myös kirves. Miekkamiehiä heillä oli yksittäisiä eikä ritareita ollenkaan.

”Olemme valmiit hyökkäämään”, mies jousen kanssa sanoi.

”Hyvä”, Karl sanoi.

”Olkaa valmiina”, Emily sanoi ja siirtyi kauemmaksi miehistä.

Puunkirous raivosi metsätiellä niin, että puut irtosivat juuriltaan. Taistelupaikalle jäi joukko runneltuja ruumiita ja valtavat urat hirviön temmellyksestä. Emily liioitteli tahallaan. Jälkien piti olla uskottavia. Viidentoista miehen osastosta pakeni kaksi ratsumiestä. Viiden miehen ruumiit he jättivät tielle varusteineen. Loput ruumiit he polttivat roviolla ja varusteet he ottivat joukoille.

”Tuolla pitäisi saada kenraalikuvernöörin joukot houkuteltua paikalle”, Hans sanoi ja hieroi uutta miekkaansa, jonka oli ottanut hyökkäyksen aikana jousella ampumaltaan mieheltä.

”Kunhan ei olisi ollut liioittelua. Emme halua herättää keisarikunnan huomiota”, Karl sanoi.

”Keisarikunta on kaukana täältä. Siihen meillä olisi aikaa”, Emily sanoi.

”Ei tarpeeksi aikaa”, Karl sanoi.

”Kyllä meillä olisi siihen aivan riittävästi aikaa”, Mihail sanoi.

Kolmikko kääntyi katsomaan taakseen. Mihail seisoi Sarnel ja Narsha rinnallaan. Mihail ja Sarnel olivat täydessä varustuksessa. Narsha sen sijaan kantoi pientä nuijaa lanteellaan.

”Mihail, mitä teet täällä?” Emily kysyi.

”Tulin katsomaan sinua”, Mihail sanoi.

Emily ryntäsi halaamaan Mihailia ja nuoripari suuteli.

Tiedustelua II

Betula nana, osa 146

Illalla Karl ja Hans kertoivat tarkemmin maakunnan tilanteesta. Päreet kärysivät, kun piika kaatoi seurueelle kaljaa tuoppeihin.

”Ei täällä olla tyytyväisiä kenraalikuvernööriin”, Karl sanoi.

”Ei täällä koskaan ole oltu”, Mihail sanoi.

”Tilanne on vain pahentunut viime vuosina. Aikaisemmin se oli lähinnä sitä, ettei kenraalikuvernööristä välitetty. Nyt miehen hulluus on kuitenkin alkanut johtaa siihen, että ihmiset ovat alkaneet suhtautua kenraalikuvernööriin nihkeämmin. Joskus kuulee humalapäisten ukkojen kiroavan miehen nimeä”, Karl sanoi.

”Ei täällä kuitenkaan mitään kapinaa ole haudottu”, Hans sanoi.

”Ei avoimesti, ei ääneen. Monen mielessä se ajatus on varmasti käynyt. Ei täällä kuitenkaan ole sellaista johtajaa, jonka taakse ihmiset kokoontuisivat”, Karl sanoi.

”Yksi sellainen johtaja on”, Mihailin isoäiti sanoi.

Kaikki kääntyivät katsomaan Mihailin isoäitiä.

”Kuka?” Karl kysyi.

”Kuka Léostan luonnollinen johtaja on?” Mihailin isoäiti kysyi.

”Netronova”, Karl vastasi.

Katseet kääntyivät nyt Mihailiin. Hän oli nyt suvun päämies, ohueksi kituneen klaanin johtaja.

”Eipäs nyt liioitella vielä. Tästä on vielä pitkä matka kapinaan”, Mihail sanoi.

”Mutta jos tarve sitä vaatii, niin otatko tehtävän itsellesi?” Mihailin isoäiti kysyi.

”Jos miehet haluavat minun heitä johtava, niin kyllä minä heitä johdan”, Mihail vastasi.

”Toivottavasti olet valmis, se hetki voi tulla hyvinkin pian eteen”, Mihailin isoäiti sanoi.

”Ei meillä kuitenkaan ole vielä mitään syytä mennä asioiden edelle. Arki jatkuu ja Mihail ja Emily voivat tehdä vielä tiedustelua”, Karl sanoi.

”Minusta kannattaisi valmistautua mahdollisimman nopeasti ja iskeä vihollisen ytimeen”, Sarnel sanoi.

”Tarkoitatko, että hyökkäisimme kenraalikuvernöörin linnaan?” Mihail kysyi.

”Tarkoitan. Jos siskosi ja äitisi ovat siellä vankeina, niin eikö heidät pitäisi pelastaa?” Sarnel sanoi.

”Se olisi hyvin hätiköityä”, Karl sanoi.

”Mutta välttämätöntä”, Mihail sanoi.

”Mutta ei meillä ole siihen mies vahvuutta”, Karl sanoi.

”Ei, mutta taikavoimia löytyy senkin edestä”, Mihail sanoi.

”Linna on täynnä kenraalikuvernöörin sotilaita”, Karl sanoi.

”Ne voi houkutella pois”, Hans sanoi.

”Millä?” Karl sanoi.

Seurue hiljeni miettimään. Miettimistauon aikana tyhjeni moni tuoppi ja piika toi lisää olutta.

”Metsässä on monia vaarallisia olentoja”, Emily sanoi lopulta.

”En salli sitä, että lähdet tekemään harhautusta. Se on liian vaarallista”, Mihail sanoi.

”Emilyn ajatus on hyvä. Ja turvallisempaa se on kuin linnaan hyökkääminen”, Sarnel sanoi.

”Mistä puhutte?” Karl sanoi.

”Meillä on muutama ässä hihassa”, Mihail vastasi.