Viisi vuotta Magnartusta

 Viime viikon torstaina eli 3.9. tuli täyteen viisi vuotta yritykseni Magnartuksen perustamisesta. Olen syyskuun kolmatta päivää käyttänyt yrityksen syntymäpäivänä tai Magnartus-päivänä, koska sille päivälle on merkitty yrityksen y-tunnuksen antaminen. Tätä päivää olen ajatellut käyttää myös jatkossa, vaikka yritysmuoto joskus vaihtuisikin.

Koska yrityksellä on ikää viisi vuotta, niin olen myös itse ollut yrittäjä viisi vuotta. Sikäli kyllä vierastan tittelin käyttöä, koska yrityksen toiminta on varsin pienimuotoista ja en toimeentuloani saa yrityksestä. Taiteilija olisi ehkä osuvampi nimitys.

Magnartukseen liittyen minulla on ollut ja on edelleen hyvin monenlaisia haaveita ja suunnitelmia. Iso osa, jopa suurin osa, niistä ei ole toteutunut. Osa suunnitelmista on kaatunut siihen, etteivät ne ole olleet realistisia. Osa taas siihen, ettei niiden vaatimat asiat ole toteutuneet. Osa myös siihen, ettei minulla ole ollut aina mahdollista käyttää yrityksen toimintaan niin paljon aikaa kuin suunnitelmien toteutuminen olisi vaatinut. Näistä suunnitelmista ja ajatuksista osa on vain jäänyt odottamaan hetkeä, jolloin toteutus olisi mahdollista. Jotkut suunnitelmat ovat myös vanhentuneet, kun omat ajatukset ovat suuntautuneet jo toiseen suuntaan ennen suunnitelmien toteutumista.

 

 

Vaikka kaikki suunnitelmat eivät ole toteutuneet ja yrityksen toiminta on jäänyt pieneksi, niin silti viidessä vuodessa on ehtinyt oppia paljon. Yksi isoimpia oppeja on se, että suunnitelmat hyvin harvoin toteutuvat niin kuin on ajatellut etukäteen. Siksi täytyy olla valmis elämään epävarmuuden ja keskeneräisyyden kanssa sekä olla valmis muuttamaan suunnitelmia.

Sen olen myös oppinut, että rajallisen ajan kanssa on tärkeää osata keskittyä olennaisiin asioihin. Jokaiseen suuntaan rönsyily taas vie aikaa olennaiselta ja siltä, mitä oikeasti haluaisi olla tekemässä. Tämäkin on muuttanut suunnitelmia, kun olen keskittynyt miettimään enemmän sitä reittiä, joka keskittyisi niihin olennaisiin asioihin, joita haluan ensisijaisesti tehdä. Rönsyille on aikaa myöhemminkin tai ne voi jättää kokonaan tekemättä.

Tällaisilla ajatuksilla kohti seuraavaa viittä vuotta Magnartuksen tarinaa eteenpäin. Uusiakin asioita on tekeillä, mutta niistä sitten omalla ajallaan. Sitä ennen keskittyä niiden olennaisimpien asioiden tunnistamiseen ja toteuttamiseen.

Kaksi vuotta Magnartusta

Oman yritykseni Magnartuksen perustamisesta on kulunut jo yli kaksi vuotta. Lukuvuoden alku oli niin kiireinen, että asian juhliminen jäi kokonaan. Nyt kolme viikkoa myöhässä palaan katsomaan mennyttä kahta vuotta yrittäjänä ja tänään myös hieman juhlistan asiaa vegaanisen jäätelön ja alkoholittoman kuohuviinin kera.

Magnartus kaksi vuotta.

Yrityksen parissa kulunut aika on jo ehtinyt opettaa hurjan paljon ja saman tahdin oletan jatkuvan myös tulevaisuudessa. Vaikka yritys on edelleen kokoluokaltaan häviävän pieni ja kaikilla mittapuilla katsottuna vasta alkutaipaleella, niin olen jo silti päässyt tekemään paljon sellaista, mistä pystyin ennen vain unelmoimaan. Samoin olen tehnyt paljon sellaista, jota en ole osannut odottaakaan.

Yrittäjä myymässä tuotteitaan Jyväskylän Designtorilla.

Yksi mieleenpainuvimpia asioita kuluneelta kahdelta vuodelta on se, että kun ensin on pitkään pyöritellyt mielessä ideaa uudeksi tuotteeksi ja sitten saakin sen tuotteen käteensä pyöriteltäväksi. Toivottavasti pystyn pitämään tästä uuden löytämisen innostuksesta kiinni myös jatkossa. Toinen mieleenpainuva asia on asiakkaat, jotka ovat tekemiäni tuotteita ostaneet ja kehuneet. Mikäpä olisi sen parempi palkinto tehdystä työstä?

Yksityiskohtia Revontulet-postikortista.

Yrittäjänä ja muutenkin tekijänä minulla on vielä paljon opittavaa. Yrittäjyytenikin on vielä vahvasti sivutoimista opintojen ohessa, joten monia kokopäiväisen yrittäjyyden hyviä ja huonoja puolia on myös kokematta. Myöskään omaa myymälää, edes pop-up sellaista, Magnartuksella ei ole vielä ollut, vaan myyntiä on tapahtunut vasta tapahtumien ja jälleenmyyjien kautta. Myös tuotteiden ja kuosien suunnittelun saralla on paljon uutta, jota en ole vielä päässyt kokeilemaan.

Magnartus-lippalakki.

Suunnitelmia tulevaisuuden varalle löytyy myös paljon. Varmaan enemmän, kuin mitä koskaan ehdin toteuttamaan. Toisaalta, jos ei aseta unelmiaan korkealle, niin ei kovin korkealle voi päästäkään. Osa unelmista on toki sellaisia, etten olen itsekään aivan varma niiden toteutuskelpoisuudesta. Onneksi on mielessä myös paljon sellaista, joka olisi helpostikin toteutettavaa, kunhan vain ehtii tehdä.

Tällaisella hieman tavallista kuvapainotteisemmalla kirjoituksella juhlin kahta vuotta Magnartuksen yrittäjänä.

Nyt luettavana: Taivas + Helvetti Vol. 2 – Ilman toista ei ole toisen menestystä

On monellakin tapaa yllättävää, että en ole aiemmin lukenut Taivas + Helvetti -kirjoja. Tämä oli ajatukseni, kun aloin lukemaan Karo Hämäläisen ja Miika Mäkeläisen Taivas + Helvetti Vol. 2 – Ilman toista ei ole toisen menestystä -kirjaa yrittäjyyskurssille tehtävää kirjoitustehtävää varten. Samalla myös tiesin, että loputkin Taivas + Helvetti -kirjat pitää päästä lukemaan ennemmin tai myöhemmin.

Minulla on oma yritys Magnartus ja olen muutenkin kiinnostunut yrittäjyydestä. Erilaiset yrittäjyystarinat koen yleensä erittäin inspiroivina, oli kyse alasta kuin alasta. Olen tällaisia tarinoita lukenut ja päässyt kuuntelemaan erilaisissa tapahtumissa sekä useilla aihetta sivuavilla yliopiston kursseilla. Tämän vuoksi on omasta mielestäni hieman erikoista, että en ole näitä kirjoja lukenut. Luen kuitenkin kohtuullisen paljon kirjoja ja erityisen paljon tietokirjoja. Joskus sitä vain tulee jättäneeksi väliin vähän liiankin itsestään selviä kirjoja.

Kirja koostuu käytännössä yksinomaan erilaisista yrittäjyystarinoista. Tarkoituskaan ei ole tarjota mitään suoria opetuksia tai malleja toimia. Tarkoitus on vain kertoa yksilöiden erilaisia tarinoita yrittäjyydestä, siitä miten heistä on tullut yrittäjiä tai miten yritystoiminta on edennyt ja muuttunut vuosien aikana. Ja sitähän yrittäjyys hyvin pitkälle on: erilaisia reittejä ja toimintatapoja asioiden tekemiseen. Tarinoista voi kuitenkin ottaa oppia erilaisista virheistä sekä löytää uusia näkökulmia asioihin. Ennen kaikkea tarinoista voi kuitenkin saada inspiraatiota on idean toteuttamiseen, ryhtyi sitten yrittäjäksi tai ei.

Tarinoista parhaiten jäivät mieleen ne, joissa on lähdetty kurkottamaan pisimmälle ja vähän ehkä liiankin korkealle. Tällaisia ovat esimerkiksi Mika Anttosen ja ST1:n sekä Sampo Kaulasen ja Jounin Kaupan tarinat. Nämä tarinat ovat hyvä muistutus siitä, että tavoitteet kannattaa asettaa mieluummin hieman liian suuriksi kuin pieniksi. Ei siksi, että tavoitteiden saavuttaminen olisi helppoa vaan siksi, että korkealentoista tavoitetta tavoitellessa pääsee paljon korkeammalle kuin helpolta tai etukäteen realistiselta tuntuvaa tavoitetta tavoitellessa.

Jos siis olet kiinnostunut lukemaan inspiroivia tarinoita yrittäjyydestä, niin voin lämpimästi suositella Taivas + Helvetti Vol. 2 -kirjaa. Minulla on myös hyvin vahva oletus siitä, että sarjan muutkin kirjat ovat vähintään yhtä inspiroivia.

Magnartus

Pitkäaikainen unelmani oman yrityksen perustamisesta toteutui tänä syksynä, kun perustin oman yrityksen Magnartus tmi:n. Toiveissa oma yritys on ehkä ollut osakeyhtiömuotoinen, mutta tämänhetkisestä elämäntilanteesta ja riskinsietokyvystä johtuen päädyin yhtiömuodossa yksityiseen elinkeinoharjoittajaan, mitä puhekielessä usein toiminimeksi kutsutaan. Tavoitteena on liiketoiminnan niin salliessa muuttaa yritys jossakin vaiheessa osakeyhtiöksi. Se on kuitenkin tulevaisuuden asia.

Yksi syy, miksi perustin oman toiminimen, on se, että halusin päästä itse määräämään mitä teen. Erityisesti halusin päästä tekemään luovia asioita. Niitä olen toki päässyt tekemään kirjoittaessani esimerkiksi romaanikäsikirjoituksia tai vaikkapa tätä blogia. Jotenkin aina kuitenkin tuntui siltä, että haluaisin jotakin enemmän. Myös oma toimeentulo on asia, joka on mietityttänyt aika paljonkin viime vuosien aikana. Oman luovuuden työksi ja ansainnaksi muuttamisessa ajattelin oman yrittäjyyden olevan itselleni sopivin tie. Helpoin tie se ei varmastikaan ole, mutta sitä en ole koskaan tässä asiassa hakenut. Jos olisin, en varmasti olisi koskaan ryhtynyt kirjoittamaan ensimmäistäkään riviä romaanikäsikirjoitusta.

Laatikollinen painotuoreita postikortteja odottamassa myyntiin pääsyä.

Lisäpotkua yrityksen perustamiseen antoi se, että olen kokenut kesätöiden ja erityisesti mielekkäiden sellaisten löytämisen todella vaikeaksi. Päätinkin, että enää en jäisi kesätöitäkään vaille, kun voin tehdä töitä itselleni. Käytännön toteutus kesätyöllistymiseen nähtäneen vasta ensi kesänä, mutta yritystä ainakin on.

Magnartus on siis tavallaan projekti oman luovuuden kaupallistamiseksi siinä määrin, että sillä olisi mahdollista elää. Magnartus on myös mahdollistaja siinä mielessä, että ilman yritystä toiminnan tai tekemisen skaala olisi varmasti paljon pienempi. Yrityksen piirissä kokeilen myös sellaisia luovuuden aloja, jotka olisivat ilman yrityksen perustamista jääneet melko varmasti kokeilematta. Yrityksen viralliseksi päätoimialaksi tuli teollinen muotoilu ym. ja mitään muotoilualan koulutusta minulla ei ole, joten nähtäväksi jää mihin tässä asian kanssa päädytään. Yrityksen ensimmäinen tuote on kuitenkin joka tapauksessa sarja itse suunnittelemani postikortteja.

Vuosikortti 2015. Näitä arvon taitelijan pitäisi numeroida ja signeerata, kunhan muulta toimeltaan ehtisi.

Olen mielestäni pitänyt tavoitteeni ja toiveeni yritystä kohtaan varsin realistisina. Alkuun tavoitteena on saada ensimmäiset tuotteet myyntikuntoon ja myyntiin ja seuraavaksi avata oma verkkokauppa, mitä kautta tuotteita voisi itse myydä. Varsinaisia myyntitavoitteita minulla ei ole, koska kokemus alasta on sen verran rajallinen ja samoin toimintaresurssini ovat varsin rajalliset. Haluan myös toimia rauhallisesti omaan tahtiin, kun se kerran on omassa yrityksessä mahdollista.

Tällaisilla ajatuksilla olen lähtenyt liikkeelle yrittäjyyteen. Tulen melko varmasti kirjoittamaan tässä blogissa lisää aiheesta, kun en ole vielä katsonut tarpeelliseksi perustaa omaa blogia yritykselle tai yrittäjyydestä. Yritys toimii kuitenkin sillä alueella, missä tämän blogin aiheet ovat enemmän ja vähemmän pyörineet, joten kovinkaan kauaksi ei muista aiheista mennä.

Lisää tietoa yrityksestäni löydät sen kotisivuilta www.magnartus.fi ja voit myös seurata yrityksen tarinan etenemistä Facebookissa, Twitterissä sekä Instagramissa. Jos tässä ei muuta opi loppuelämää varten, niin myyntiä ja markkinointia ainakin oppi.

PS. Toistaiseksi postikortteja saa ostettua suoraan minulta tai Rautalammin museon museokaupasta.