torstai 19. maaliskuuta 2026

Vastahyökkäys keskikaupungilla IV

Betula nana, osa 487

Aseenkantaja kiristi Mihailin olkapanssarin hihnaa.

”Onko nyt sopiva?” Aseenkantaja kysyi.

Mihail käänteli kättään edestakaisin.

”Hyvältä tuntuu”, Mihail vastasi.

Todellisuudesta Mihailista ei tuntunut hyvältä. Hänen kätensä kyllä liikkui niin paljon kuin raskaassa panssaroinnissa oli mahdollista. Mutta hän inhosi raskasta panssaria.

”Otatteko minkä kypärän, arvon ruhtinas?” Aseenkantaja kysyi.

Mihail katsoi aseenkantajan vierelle telineillä odottavia kypäriä. Hän olisi halunnut vastata, ettei mitään.

”Sen, joka on vähinten kasvojen tiellä. Vaikka se antaa vähemmän suojaa, niin haluan myös nähdä ympärilleni”, Mihail vastasi.

Aseenkantaja nosti katseensa Mihailiin.

”Hyvä ruhtinas, suosittelisin paremmin suojaavaa kypärää. Kaupungissa vastaan voi tulla yllättäviä tilanteita”, aseenkantaja sanoi.

”Ne ovat erityisen yllättäviä, jos en näe mitä ympärilläni tapahtuu”, Mihail sanoi.

”Mutta…”, aseenkantaja sanoi.

Aseenkantaja aloitti uuden vastaväitteen, mutta Mihail pysäytti tämän puheen.

”Minä tiedän, minä tiedän”, Mihail sanoi.

Mihail tuijotti aseenkantajaansa suoraan silmiin, kunnes tämä väisti katseen painamalla päänsä.

”Tiedän, että paremmin suojaava kypärä olisi parempi kaupungin kujilla. En kuitenkaan aio laittaa sellaista päähäni. Jos otan jonkin kypärän, niin otan sellaisen, joka peittää näkökenttääni mahdollisimman vähän”, Mihail sanoi.

Aseenkantaja nyökkäsi.

”Hyvä on, arvon ruhtinas”, aseenkantaja sanoi.

Aseenkanja otti vähiten suojaavan kypärän telineeltään ja ojensi sen Mihailille.

”Kanna sinä sitä vielä. Samoin kuin aseitani. Haluan vielä käydä katsomassa Emilyä”, Mihail sanoi.

”Rouva on varmasti iloinen, kun näkee teidät suojaavassa varustuksessa”, aseenkantaja sanoi.

Mihail ei ollut aivan varma kuuliko hän aseenkantajansa äänessä pientä ivaa. Sekin olisi ollut ensimmäinen kerta.

”Haluatko tuota kautta saada minut ottamaan suojaavamman kypärän?” Mihail kysyi.

Mihail ja hänen aseenkantajansa tuijottivat toisiaan.

”Ehkä, arvon ruhtinas”, aseenkantaja vastasi.

Mihail naurahti.

”Hyvä on, ota mukaan seuraava versio”, Mihail sanoi.

Aseenkantaja nyökkäsi ja kävi vaihtamassa kypärän hieman suojaavampaan versioon.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti