Vastahyökkäys keskikaupungilla XI

Betula nana, osa 494

Lopulta Suuren keisarikunnan ritareiden hyökkäys käynnistyi. Hyökkäyksen kärki osui Mihailin odotustapaikasta parin talon verran vasemmalle. Mihail jäi lyhyeksi hetkeksi seuraamaan tapahtumien etenemistä ja päätti sitten, että paras tapa pysäyttää hyökkäyksen kärki olisi tehdä isku kärjen sivustaan.

Mihail kääntyi vieressään olevan sotilaan puoleen.

”Missä aliupseeri Kafenpoika on?” Mihail kysyi.

”Arvon ruhtinas, luulisin hänen olevan tuolla hyökkäyksen kärjen tietämissä johtamassa puolustusta”, sotilas vastasi.

Mihail nyökkäsi. Jalkaisin liikkuvien ritarien liikkeet kiinnittivät taas hänen huomionsa.

”Se on varmaan hänelle tärkein paikka olla. He eivät saa päästä enää tästä pidemmälle murtautumaan”, Mihail sanoi.

Sotilas epäröi hetken, mutta päätti lopulta kysyä Mihaililta.

”Aiotteko jotakin, arvon ruhtinas?” Sotilas kysyi.

”Aion katkaista heidän hyökkäykseltään kärjen”, Mihail vastasi.

Mihail vilkaisi vierellään seisovaa sotilasta. Tämä näytti siltä, ettei uskaltanut kysyä, miten hän aikoi sen tehdä. Eikä hänellä ollut tarvetta vastata. Hän näyttäisi sen kohta.

”Keskityn vielä hetken ja sitten olen valmis. Jos joku haluaa lähteä vastahyökkäykseen, niin pyydä heitä valmistautumaan”, Mihail sanoi.

”Vastahyökkäykseen?” Sotilas kysyi.

”Vastahyökkäykseen”, Mihail vastasi.

Sotilas ei osannut kuin tuijottaa Mihailia sanattomana.

”Ole valmiina. Minulla ei mene kauaa”, Mihail sanoi.

Mihail sulki silmänsä ja keskittyi. Hän ei tiennyt menikö sotilas levittämään tietoa käynnistyvästä vastahyökkäyksestä. Hän oli täysin omassa maailmassaan.

Lopulta Mihail avasi taas silmänsä. Hän katsoi vierelleen. Aikaisemmin siinä ollut sotilas ei ollut enää siinä. Ennen kuin Mihail ehti pettymään, hänen selkänsä takaa kuului ääni.

”Olemme mukanasi, arvon ruhtinas”, sotilas sanoi.

Mihail kääntyi katsomaan taakseen. Sotilaan ympärillä oli pieni ja sekalainen, mutta itsevarman oloinen joukko sotilaita.

”Oletteko valmiita?” Mihail kysyi.

”Olemme, arvon ruhtinas”, sotilas vastasi.

”Sitten on aika näyttää Suuren keisarikunnan armeijan ritareille, että he eivät ole ainoita, jotka pystyvät murtamaan vastustajan linjoja”, Mihail sanoi.

Sotilaat näyttivät tyytyväisiltä ja he kohottivat aseitaan Mihailin sanojen perässä. Mihail toivoi, että mahdollisimman moni heistä myös palaisi takaisin Aegyzaan.