Vanhus ja sammakko

Betula nana, osa 49

Mustanharmaa savu hälventyi hitaasti Mihailin ja hänen demoninsa ympäriltä.

”Mihail?” Kuului epäuskoinen kysymys Mihailin viereltä, ääni oli Emilyn. Mihail kuuli Emilyn huonosti. Aivan kuin hän olisikin kauempana, mutta Mihailin kääntyessä hän näki, että Emily oli aivan hänen vieressään.

Tarkemmin ajatellen Mihail huomasi myös näkevänsä huonommin. Kaikki näytti jotenkin tavallista sumeammalta, koko maailma oli sumea. Mihail nosti kätensä näkökenttäänsä, mutta ne eivät olleet hänen omat kätensä. Kädet olivat vanhat ja kuivuneet. Mihail yritti liikkua, mutta hänen lihaksensa tuntuivat kankealta. Pikkuhiljaa tilanne alkoi valjeta Mihailin mielessä. Mustaan kaapuun pukeutunut mies oli muuttanut hänet vanhukseksi.

Maasta Mihailin vierestä kuului sammakon pitkä kurnutus. Mihail käänsi katseensa kurnutukseen päin ja huomasi demoninsa tilalla olevan suuren sammakon. Sammakko oli niin suuri, että se olisi mahtunut Mihailin käsille vain epämukavasti, mukavasti vain kahdelle kädelle.

”Tämänkertaiset lahjat on annettu. Ensikerralla lisää”, mustaan kaapuun pukeutunut mies sanoi omahyväisellä äänellä.

Sitten mustaan kaapuun pukeutunut mies katosi ennen kuin kukaan ehti estää. Hän kuitenkin kiusasi palatsin vartijoita vielä sen verran, että hänen katoamistaan seurannut pienehkö räjähdys sai aikaa laajan pölypilven ja paljon sekaannusta.

Mihail köhi haurailla keuhkoillaan pölypilvessä, kun kuuli sivustaan kimeän äänen.

”Mihail, tule nopeasti kyytiin”, kuului kimeän äänen puhe.

Mihail jotenkin tiesi, että ääneen kannatti luottaa. Niinpä hän lähti hitaasti haparoimaan ääntä kohden. Pölyn seasta takaisin Mihailin vierelle ilmestyi Emily, joka auttoi taluttamalla Mihailia eteenpäin. Pölyn seasta heidän eteensä ilmestyi suuri matto, joka leijui ilmassa noin puolen metrin korkeudella. Maton kauimmaisessa päässä istui Mihailin äsken näkemä sammakko, mutta muuten matto oli tyhjä.

”Nopeasti kyytiin, ehdimme vielä karata”, heihin päin kääntynyt sammakko sanoi Mihailille ja Emilylle.

Emily auttoi Mihailin matolle ja nousi sitten itse nuoruuden ketteryydellä helposti kyytiin. Kun molemmat olivat kyydissä, niin sammakko käänsi katseensa eteenpäin ja matto alkoi kohota nopealla vauhdilla pölypilvessä ylöspäin. Hetken kuluttua he tulivat jo pölypilvestä ylös sen yläpuolelta.