Ruhtinas Netronova

Betula nana, osa 101

”Ei tämä kirja voi kertoa minun suvustani. Ei kukaan minun suvussani ole ollut minkään paikan ruhtinas”, Mihail sanoi.

”Oletko aivan varma?” Sarnel kysyi.

Mihail ei vastannut.

”Avaa kirja ja katso mitä siellä kerrotaan. Saatat yllättyä”, Sarnel sanoi.

Mihail vilkaisi Sarnelia epäilevästi, mutta avasi kuitenkin kirjan. Mihail alkoi lukea kirjan esipuhetta. Mihailille kävi nopeasti selväksi, että kirja kertoi hänen omasta suvustaan mitä hänen oli kuitenkin edelleen vaikea uskoa.

Kirjassa kerrottiin ensiksi ihmisten yleistä historiaa muutaman sivun verran. Historia loppui ihmisten suureen sotaan ja Suuren keisarikunnan perustamiseen. Sitten alkoi pitkä luettelo Netronovan suvun päämiehistä, jotka olivat nousseet Fagalesin länsirannikolla tavallisista maanviljelijöistä yhdeksi ihmiskunnan vaikutusvaltaisimmiksi ruhtinassuvuiksi hallitsemaan Léostan ruhtinaskuntaa. Netronovien valta oli ollut laajimmillaan juuri ennen ihmisten suurta sotaa ja myös sodan aikana.

Ihmisten suuri sota oli kahden ihmisten liittouman välinen sota. Muilla Fagalesissa asuvilla lajeilla ja roduilla ei sotaan tai liittoumiin ollut osaa tai arpaa joitakin palkkasotilaita lukuun ottamatta. Vihersalon taikayliopiston historian laitoksen käsityksen mukaan kumpikaan osapuoli ei ollut toista parempi vaan kumpikin ajoi sodassa omia etujaan. Keisarikunnan näkemys asiasta on tietenkin aivan toinen. Keisarikunnan virallisen näkemyksen mukaan sodan voittanut liittouma pelasti ihmiskunnan orjuudelta ja tyrannialta. Voittanut osapuoli kirjoittaa aina historian.

Aluksi Netronovien sota oli mennyt hyvin. Heillä oli ollut vahva laivasto ja hyvin koulutettu armeija. Vuoristo Fagalesin itärannikon ja keskiosien välillä oli kuitenkin haitannut sodankäyntiä. Sota oli kuitenkin ollut tasaväkinen yli 40 vuoden ajan. Vuonna 6090 alkanut sota oli vuoteen 6132 saakka loputonta näännytyssotaa. Tilanne oli kuitenkin muuttunut, kun yksi Léostan tärkeimmistä liittolaisista, Nädrecynn, vaihtoi puolta ja sota loppui nopeasti vuoden 6137 loppuun mennessä.

Suurin osa Netronovan ruhtinassuvun jäsenistä teloitettiin sodan jälkeen, kun voittajat syyttivät näitä sodan aloittamisesta. Samoin kävi myös Nädrecynnin hallitsijasuvulle ja kaikille muille itäiseen liittoumaan kuuluneiden valtakuntien hallitsijasuvuille.

Läntisessä liittoumassakin oli kuitenkin viisaita miehiä ja naisia hallitsemassa, jotka arvostivat kunniakkaasti taistelevaa vihollista. Tämä pelasti Netronovan suvun silloisen hallitsijan nuorimman pojan, joka palasi esi-isiensä tielle takaisin maata viljeleväksi pientilalliseksi.

Viimeisimmät Netronovan suvun päämiehet olivat pientilallisia ja viimeisenä listassa oli Mihailin oma isä. Mihailin omaa nimeä kirjan listaan ei vielä ollut päivitetty. Se tapahtuisi luultavasti vasta, kun Mihailin isästä aika jättäisi.

Mihail tuijotti kirjaa keskittyneesti ja järkyttyneenä. Hän selaili ruhtinaista kertovia sija edestakaisin.

”Oliko kirjavalinta hyvä?” Sarnel kysyi.

”Niinkin voisi sanoa”, Mihail vastasi pienen tauon jälkeen.

”Eikö sinulle ole koskaan kerrottu tästä?” Sarnel kysyi.

”Ei. Ei koskaan sanaakaan tähän viittaavasti”, Mihail vastasi.

”Olen varma, että isäsi kyllä tuntee suvun historian”, Sarnel sanoi.

”En tiedä. Tämä kaikki kuulostaa ja tuntuu niin oudolta. Kuin toisesta ulottuvuudesta”, Mihail sanoi.

”Mutustele asiaa yön yli. Alkaa olla myöhä emmekä ole syöneet mitään koko päivänä. Etsitään Nalvi ja lähdetään syömään”, Sarnel sanoi.

”Olet luultavasti oikeassa. Tullaan huomenna tutkimaan lisää”, Mihail sanoi ja laittoi suvustaan kertovan kirjan takaisin kirjahyllyyn.