Betula nana, osa 99
Yhdessä Emily, Miak, Sija sekä Nav, Nev ja Niv alkoivat
etsiä kirjaa, joka kertoisi puunkirouksesta.
”Valitettavasti kirjaston kirjoja ei ole lajiteltu minkään
ymmärrettävän logiikan mukaisesti. Tai minä en ainakaan ole ymmärtänyt sitä
lajittelulogiikkaa, mitä kirjasto käyttää”, Miak sanoi, kun he olivat etsineet
oikeaa kirjaa vajaan tunnin ajan.
”Ettekö te kirjaston työntekijät sitten lajittele kirjoja?”
Emily ihmetteli.
”Emme. Kirjasto tekee sen itse”, Miak vastasi.
Emily katsoi Miakia ihmeissään ja Miak naurahti tälle.
”Me karshaanit olemme yllättävän laiskoja, kun tulee
kyseeseen tällaiset tylsät ja yksinkertaiset tehtävät. Rakennus ja kaikki sen
sisältö on kyllästetty taikuudella tuhansia vuosia sitten ja se hoitaa
suurimman osan tehtävistä itse”, Miak sanoi.
”Miksi täällä on sitten työntekijöitä?” Emily kysyi.
”Näiden vuoksi”, Miak vastasi ja kopautti rintataskussaan
olevaa pientä kirjaa, jota hän oli aikaisemmin käyttänyt oikean hyllyn
etsimiseen.
”Eikö kuka tahansa asiakas voisi itse käyttää kirjaa?” Emily
kysyi.
”Ei. Nämä ovat jokaisen henkilökohtaisia”, Miak vastasi.
”Eikö sillä voisi muuten etsiä oikean kirjan täältä
hyllystä?” Emily kysyi.
”Ei valitettavasti”, Miak vastasi.
”Miksi ei?” Emily kysyi.
”Sinähän olet utelias”, Miak sanoi ja naurahti.
”Anteeksi”, Emily sanoi ja punastui.
”Ei, ei. Älä pyydä anteeksi. Uteliaisuus on hyve”, Miak
sanoi.
Emily nyökkäsi, mutta osa punastuksesta jäi.
”Ja vastaus kysymykseesi on se, että useimmiten etsijä ei
tiedä tarkasti, mitä hän oikeasti haluaa etsiä, ennen kuin hän sen löytää”,
Miak vastasi.
”Minä kyllä tiedän, mitä haluan löytää”, Emily sanoi.
Miak katsoi Emilyä tarkkaavaisesti.
”Niin taidat tietää ja sinulla taitaa olla hyvä syy siihen”,
Miak sanoi.
”Niin on”, Emily sanoi.
”Haluatko kertoa sitä syytä minulle?” Miak kysyi.
Emily oli varma, että Miak kysyisi asiaa jossakin vaiheessa.
Emily pyristi vasenta käsivarttaan. Hänellä oli molemmissa käsissään hanskat.
Hanska oli tarpeen vain vasemmalle kädelle, mutta hän piti myös oikeassa
kädessä hanskaa, jottei näyttäisi niin pahasti siltä, että piilottelisi
jotakin.
”Etsitään kirja ensin”, Emily sanoi.
”Selvä”, Miak sanoi ja nyökkäsi ymmärtäväisesti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti