Betula nana, osa 235
Senaatti keskusteli aiheesta pitkään. Mihail seurueineen
saatettiin takaisin sataman laiturissa olevalle Hacodille. Laiva keräsi eteensä
sen verran uteliaita kaupunkilaisia, että senaatin vartiosto joutui asettamaan
laivan luokse vartioston, jotta uteliaimmatkin saatiin pidettyä laiturin
puolella.
”Kiitoksia vielä kaikesta, mitä sinä ja miehesi olette jo
nyt tehneet hyväksemme”, Mihail sanoi.
”On mielenkiintoista päästä tapaamaan ulkomaalaisia. Mieheni
ovat varmasti samaa mieltä”, Setenh sanoi.
”Toivon vain hyvää keskustelua senaattiin. Olisi helpotus,
jos kansalleni löytyisi sija jostain päin Aegyzaa”, Mihail sanoi.
”Minä toivon samaa. Vaikutatte sellaiselta mieheltä, joka
voisi saavuttaa jotakin samaa, mitä esi-isämme ovat saaneet aikaan”, Setenh
sanoi.
Setenh Penra lähti ja jätti miehensä vartioimaan laiturin
puolelle.
Myöhemmin illalla Mihail sai uuden vieraan. Vieras oli
pukeutunut tummaan kaapuun ja peittänyt päänsä hupulla eikä Mihail heti tiennyt
kuka tulija oli. Mihail otti tulijan vastaan yhdessä Karlin ja Edkarin kanssa.
”Iltaa ja tervetuloa lippulaivani Hacodin kannelle”, Mihail
sanoi.
Vieras nosti huppunsa ja paljasti itsensä senaatin puhemies
Pompeo Nefreviksi.
”Iltaa myös teille”, puhemies Nefrev sanoi.
Pompeo Nefrev katselee ympärilleen laivalla.
”Odotin, että laivanne olisi suurempi”, puhemies Nefrev
sanoi.
”Tämä mahtui kulkemaan joessa hyvin. Loput laivastosta
odottaa merellä”, Mihail sanoi.
”Oletinkin, että tämä ei ole ainoa laivanne”, puhemies
Nefrev sanoi.
Seurasi hiljaisuus, jonka aikana Mihail kävi
malttamattomaksi.
”Joko senaatti päätti kohtalostamme?” Mihail kysyi.
”Keskusteli vasta. Päätökseen asti päästään ehkä huomenna
tai toivon mukaan viimeistään ylihuomenna. Meillä olisi muutakin päätettävää”,
puhemies Nefrev vastasi.
”Mitä mieltä te itse olette?” Mihail kysyi.
”Minun mielestäni Aegyzasta kyllä löytyy maata teillekin
jaettavaksi. Aivan parhaita paloja tietenkään teidän ei ole mahdollista saada,
mutta sellaisia kuitenkin, että voitte sillä tienata elämisenne”, puhemies
Nefrev vastasi
”Mutta?” Mihail kysyi.
”Mutta kaikki eivät ole minun kanssani samaa mieltä”,
puhemies Nefrev vastasi.
”Miksi eivät?” Karl kysyi.
”Jotkut pitävät teitä uhkana. Eivätkä varmastikaan syyttä”, puhemies
Nefrev vastasi.
”Taistelemme vain, jos meidän on pakko. Teemme sen
selviytymisen vuoksi”, Edkar sanoi.
”Niin teemme mekin. En kuitenkaan näe mitään syytä sillä,
että meidän olisi taisteltava”, puhemies Nefrev sanoi.
Senaatin puhemies Pompeo Nefrev keskusteli Mihailin, Karlin
ja Edkarin kanssa pitkälle yöhön. Nefrev oli innokas kuulemaan yksityiskohtia
heidän matkastaan ja sitä edeltäneistä taisteluista. Hän oli myös kiinnostunut
siitä kuinka paljon väkeä Mihailin mukana oli saapumassa maahan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti