Ikuisuusprojektit

Valmis sackboy eli säkkipoika.

Olen ollut hieman huono harrastusprojektien kanssa. Tai sanotaanko niin, että olen hyvä aloittamaan kaikennäköisiä projekteja. Sitten niiden viimeistely jää aina välillä, aika usein puolitiehen. Olen viime aikoina pyrkinyt tekemään tässä suhteessa parannusta ja uusia projekteja on tullut aloitettua aikaisempaa vähemmän, jos ollenkaan. Vanhat projektit eivät kuitenkaan suostu valmistumaan.

Säkkipojan pää juuri valmistuneena.

Yksi näistä pitkään työn alla olleista ikuisuusprojekteista on Little Big Planet -peleistä tuttu sackboy-hahmo, jota olen pikkuhiljaa askarrellut ja ommellut kasaan keväästä 2013 lähtien. Välillä säkkipoika on ollut hyvinkin pitkiä aikoja laatikossa odottamassa, että projekti jatkuisi. Lopulta tein päätöksen, että en saa aloittaa uutta projektia ennen kuin olen saanut vanhoja keskeneräisyyksiä valmiiksi. Näinpä säkkipoika alkoi pikkuhiljaa valmistua ja lopulta noin viiden vuoden tekemisen jälkeen se on valmis.

Säkkipojan kädet vielä vaiheessa.

En ole ihan varma miksi alun perin rupesin tekemään säkkipoikaa. Minulla ei koskaan ole ollut Playstationeista kuin se ensimmäinen, joten minulla ei myöskään ole koskaan ollut Little Big Planet peliä itselläni. Ystävälläni kuitenkin se oli ja sitä hänen luonaan olen päässyt pelaamaan. Noissa pelisessioissa hahmo taisikin jättää lähtemättömän vaikutuksen. Kun tähän vielä yhdistää sen, että hahmo on kohtuullisen helppo itse tehdä, päädyin jostain syystä aloittamaan oman hahmon ompelemisen.

Pään kiinnitus alkamassa. Kaikki on ommelti neulalla ja langalla. Ainakin yksi neula vääntyi piloille työn aikana.

Säkkipojan teossa pääsi uudella tavalla esiin myös luonteeni ja haluni keksiä käytetyille ja rikkinäisille asioille uusia käyttötarkoituksia. Säkkipoika on nimittäin tehty ompeluun käytettyä lankaa lukuun ottamatta täysin kierrätetyistä materiaaleista. Pääosassa oleva farkkukangas on kotoisin vanhoista farkuistani ja iso osa täytteestä on myös farkkukangasta. Farkuista on myös kotoisin hahmon keskivartalon vetoketju. Kielen punainen kangas on kotoisin vanhoista puhki kuluneista shortseistani ja silminä toimivat napit toisista shortseistani. Säkkipojan keskivartalon täytteeksi laitoin rikkikuluneet sukat. Tähän täytevalintaan päädyin siksi, että sen avulla keskivartalo on helppo tyhjentää täytteestä, mikäli tulevaisuudessa haluan muokata hahmoa. Säkkipoikani on siis lähes täysin kierrätysmateriaalista tehty.

Pää jo lähes kiinni. Keskivartalo vielä ilman täytettä.

Vaikka olen pitkään tuskastellut keskeneräisen projektin kanssa, tuntui sen valmistuminen myös haikealta. Olenkin jo miettinyt, että voisin joskus askarrella säkkipojalle jotakin lisävarusteita kuten vaatteita. Aika näyttää, mitä ne tulevat olemaan. Seuraavaksi aion siirtyä aivan toisenlaisen projektin pariin. Yhteistä on lähinnä se, että tämä ”uusikin” projekti on odottanut valmistumistaan aivan liian kauan.

Seuraava projekti on enemmän sukua pienoismalli- ja miniatyyriharrastukselleni.