torstai 2. tammikuuta 2025

Kuolleestamanattu velho VI

Betula nana, osa 431

Mihail tarkkaili kuolleestamanatun velhon reaktiota, joka jäi näkymättä.

”Olkoon siis niin, arvon ruhtinas”, Lucius sanoi.

”Jos se ei herätä sinussa mitään vastustusta?” Mihail kysyi.

Kuolleestamanattu velho muuttui varovaisemmaksi.

”Yritättekö saada minusta jonkinlaisen reaktion irti, arvon ruhtinas?” Lucius kysyi.

Kysymyksestä Mihail tiesi puskeneensa liian pitkälle. Nyt hän tuskin saisi kuolleestamanatusta velhosta irti suurempaa reaktiota, sillä tämä osasi olla varovainen. Jos mitään vaaraa ylipäätään oli olemassa.

”Pahoittelut, halusin testata sinua”, Mihail vastasi.

”Se on ymmärrettävää, arvon ruhtinas. Olen ymmärtänyt alaistesi puheista, että olin ennen kuolemaani voimallinen velho”, Lucius sanoi.

Mihail pysähtyi kuolleestamanatun velhon lauseen äärelle. Tämä ei ollut vielä testannut taikavoimiaan kuolleestamanauksen jälkeen.

”Toivon, että olisitte voimallinen velho vielä kuolemannekin jälkeen”, Mihail sanoi.

”Arvon ruhtinas odottaa minulta liikoja”, Lucius sanoi.

”En odota, tiedän”, Mihail sanoi.

Kuolleestamanattu velho levitteli käsiään.

”Mutta minun kai pitäisi tietää, jos minulla olisi taikavoimia”, Lucius sanoi.

Mihail ei ollut täysin varma oliko kuolleestamanatun velhon reaktiot aitoja vai halusiko tämä peitellä taikavoimiaan, koska tiesi mihin niillä kykeni.

”Ehkä tiedätkin”, Mihail sanoi.

”Ja valehtelisin teille, arvon ruhtinas?” Lucius kysyi.

Mihail ei vastannut. Sen sijaan hän hän kääntyi avustajansa puoleen.

”Voitte jättää meidät kahden kesken”, Mihail sanoi.

Avustaja vaikutti yllättyneeltä ja myös hieman järkyttyneeltä.

”Oletteko varma, arvon ruhtinas?” Avustaja kysyi.

”Olen”, Mihail vastasi.

”Tietysti, arvon ruhtinas”, avustaja sanoi.

Avustaja ei ollut aivan varma mitä tekisi seuraavaksi.

”Voinko kirjoittaa keskustelun loppuun ja poistua sitten?” Avustaja kysyi.

”Voitte. Ottakaa muistiinpanot ja kirjoitusvälineet mukaanne”, Mihail vastasi.

Avustaja nyökkäsi ja ryhtyi kirjoittamaan. Vain sulkakynän raapustus rikkoi hiljaisuuden, joka oli asettunut nukkumasaliin. Kuolleestamanattu velho vältteli Mihailin katsetta ja oli varuillaan. Mihail puolestaan odotti hetkeä, jolloin voisi toimia rauhassa.