Taistelun repimä kaupunki XXV

Betula nana, osa 469

Senet kulki heti Annan takana Narshan kanssa. Reeta seurasi heitä ja viimeisenä kulkivat Emily ja Sarnel. Senet vilkuili yhtenään taakseen varmistaakseen, että rouvalla oli kaikki hyvin. Tämä näytti keskustelevan Sarnelin kanssa.

”Kyllä hän pärjää”, Narsha sanoi.

”Varmasti pärjääkin. En minä sitä epäile”, Senet sanoi.

”Silti vilkuilet hänen peräänsä koko ajan”, Narsha sanoi.

”En voi sille mitään. Hän voi tarvita minua”, Senet sanoi.

”Jos hän tarvitsee, niin hän pyytää sinut avukseen”, Narsha sanoi.

Senet hymähti. Hän tiesi liiankin hyvin Narshan olevan oikeassa. Toisaalta hän myös epäili, ettei rouva enää helposti pyydä häntä avukseen. Hän vilkaisi taas Emilyyn päin. Hän jäi vilkaisustaan kiinni, sillä hänen katseensa kohtasi Emilyn katseen kanssa. Se sai Senetin kääntämään katseensa nopeasti eteenpäin.

”Tarvitset jotakin muuta mietittävää”, Narsha sanoi.

Senet ei sanonut mitään, joten Narsha käänsi huomionsa Annaan.

”Osaatko sanoa onko meillä vielä pitkä matka keskuslinnaan?” Narsha kysyi.

”Öh… En ole aivan varma. Käyn aika harvakseltaan tällä puolen yläkaupunkia. Oikeastaan liikun lähinnä vuokrahuoneeni ja emäntäperheen talon väliä. Sekä tietysi lähitoreilla ja kaivolla”, Anna vastasi.

Narsha nyökkäsi.

”Mutta uskoisin, että olemme kulkeneet noin kolmanneksen matkasta”, Anna sanoi.

”Se on riittävän tarkka arvio”, Narsha sanoi.

Narsha yritti keksiä muuta kysyttävää tai sanottavaa, mutta se oli vaikeaa. Hän jäi keksimään aihetta.

”Osaatteko sanoa, mikä meitä oikeasti odottaa keskuslinnalla?” Anna kysyi.

”Minä ainakin odotan, että siellä on Netronovalan armeijan sotilaita, joille voimme kertoa ketä olemme, ja pääsemme sisään linnaan etsimään ruhtinas Netronovaa”, Senet vastasi.

Anna nyökkäsi. Tämä ei näyttänyt siltä, että olisi saanut kysymykseensä vastausta.

”Kuinka niin?” Narsha kysyi.

Anna epäröi vastaustaan.

”Minua hieman pelottaa, mitä siellä tapahtuu”, Anna vastasi.

Senet otti Annaa kädestä.

”Mitä ikinä tapahtuukin, emme anna sinulle tapahtua mitään pahaa”, Senet sanoi.

”Sanotte niin, mutta tapasimme vasta muutama tunti sitten”, Anna sanoi.

”Niin tapasimme ja olet silti auttanut meitä valtavasti. Vaikka olemme vieraasta paikasta ja kuulumme joukkoon, joka on miehittänyt kaupungin ja taistelee sen pitämiseksi miehitettynä”, Senet sanoi.

”Kun sen asettelet noin, niin ehkä se on hieman outoa, että olen auttanut teitä. Mutta te vaikuttate hyviltä ihmisiltä”, Anna sanoi.

”Samoin kuin sinä ja Reeta. Siksi mekin autamme teitä, jos tarvitsette apua”, Senet sanoi.