Kuolleiden kohtalo IX

Betula nana, osa 277

Mihail aukaisi jälleen yhden kirjoituskäärön, joka oli täynnä muinaisaegyzalaista kirjoitusta. Mihail nosti kirjoitustarvikkeet valmiiksi pöydälle käärön viereen muistiinpanojen tekoa varten ja alkoi sitten käydä tekstiä lävitse.

Kirjoituskäärössä puhuttiin sienistä. Jälleen kerran. Mihail huokaisi. Hän oli niin kyllästynyt lukemaan sienien viljelemisestä, että hän pohti jo käärön vaihtamista johonkin toiseen. Nelli ja Ahti voisivat sitten kääntää käärön tekstin, kunhan oppisivat riittävästi.

Mihail katsoi toisella pöydällä olevaa kääröjen kasaa. Lattialla oli laatikoita, joissa oli lisää kääröjä ja hyllyissä oli vielä lukematon määrä lisää. Seuraavassa käärössä voisi olla yhtä hyvin myös puhetta sienten viljelystä. Kannatti selata tämä käärö läpi ja laittaa se muiden samaa aihetta koskevien kääröjen joukkoon. Ei tarvitsisi sitten uudestaan käydä läpi samaa kääröä.

Niinpä Mihail palasi käsillä olevan käärön pariin. Sitä lukiessa hän kuitenkin huomasi nopeasti, että tällä kertaa ei ollut kyse sienien viljelemisestä. Käärössä puhuttiin siitä, mihin sieniä käytettäisiin. Menneiden aikojen aegyzalaisten pappien mukaan sienistä pystyttiin valmistamaan nestettä, jonka avulla kuolleet pystyisivät pitämään mielensä ennallaan kuolemanjälkeisen elämänsä aikana.

Nelli ja Ahti palasivat temppelin kirjastosaliin. He olivat olleet tauolla käymässä ulkona. Kylmä ja kolkko pyramidi oli raskas paikka nuorille.

”Ruhtinas Netronova, teidänkin olisi hyvä käydä välillä ulkona”, Nelli sanoi.

”Ei tässä nyt ehdi”, Mihail sanoi.

”Oletteko löytäneet jotakin uutta ja tärkeää?” Ahti kysyi.

”Olenpa hyvinkin”, Mihail vastasi.

Hän oli löytänyt juuri sen asian, jota hän ja Nils Tammi olivat etsineet.

Mihail nosti katseensa Nelliin ja Ahtiin, jotka olivat jatkamassa aiemmin aloittamiaan askareita.

”Jättäkää ne toistaiseksi. Minulla on teille muuta tehtävää”, Mihail sanoi.

Nelli ja Ahti vilkaisivat toisiaan ja tulivat Mihailin luokse.

”Mitä teillä on mielessänne?” Nelli kysyi.

”Käykää hakemassa Nils Tammi tänne. Sanokaa hänelle, että olen löytänyt jotakin tärkeää ja hänen on syytä kuulla siitä heti”, Mihail vastasi.

”Ei muuta?” Ahti kysyi.

”Ei tällä kertaa. Menkää nyt ripeästi”, Mihail vastasi.

Nelli ja Ahti nyökkäsivät ja lähtivät. Mihail jäi kirjastoon ja jatkoi tekstin kääntämistä.