Betula pubescens, osa 86
”Sinänsä kiinnostavia ajatuksia, mutta ne ovat vain arvauksia, joiden tehtävä on luoda hieman toivoa. En laskisi hirveän paljoa maantieteen edullisuuden varaan”, Edkar sanoi.
”Niin, herra kenraali, arvauksia vain. Arvauksen tueksi voisimme kuitenkin lähettää muutamia tiedustelijoita jo kohti Gyllenburhia hakemaan tietoa ja toimimaan sabotööreinä”, Solkar sanoi.
”Matka Gyllenburhiin on liian pitkä tiedustelulle. Vaikka tiedustelijat pääsisivät kaupunkiin saakka, niin he eivät ehtisi tuoda tietojaan takaisin”, Venir sanoi.
”Ehkä perinteiselle tiedustelulle, mutta ehkäpä se ei tässä tilanteessa ole se paras vaihtoehto”, Solkar sanoi.
”Minkälaista vaihtoehtoa sitten ehdotat, kapteeni?” Edkar kysyi.
”Herra kenraali, minun mielestäni tiedustelijat voisivat edetä tiettyyn paikkaan ja jäädä sinne keräämään tietoa. Sitten he voivat liittyä etujoukon mukaan, kun joukko saavuttaa heidät. Paikoillaan ollessaan tiedustelijat voisivat hyvien tilaisuuksien tullen aiheuttaa harmia alueella liikkuville Suuren keisarikunnan armeijan joukoille ja viestinviejille”, Solkar vastasi.
Kenraali Netronova jäi miettimään kapteeninsa ehdotusta.
”Kiinnijäämisemme riski vain kasvaisi”, Venir sanoi.
”Mutta on eri asia, jos yksittäinen tiedustelija jää kiinni kuin jos koko armeija jää kiinni”, Solkar sanoi.
”Se kuitenkin vetäisi Suuren keisarikunnan armeijan huomion puoleemme ja myös koko armeijan kiinnijääminen tulisi todennäköisemmäksi”, Venir sanoi.
”Kenraali kuitenkin juuri sanoi, että se olisi vain ajan kysymys joka tapauksessa. Jos haluamme päästä mahdollisimman nopeasti Gyllenburhiin, tarvitsemme sen lähiseudusta lisää tietoa”, Solkar sanoi.
”Pidän ehdotustasi silti huonona ajatuksena”, Venir sanoi.
Kapteenit tiesivät, ettei heidän väittelynsä johtaisi mihinkään lopputulokseen. Niinpä he käänsivät katseensa kenraaliin.
”Herra kenraali, mitä mieltä olette?” Solkar kysyi.
”Mitä mieltäkö minä olen?” Edkar kysyi.
Kapteenit vilkaisivat toisiaan ja nyökkäsivät kenraalille vastaukseksi.
”Olen sitä mieltä, että meillä ei ole mitään hyviä vaihtoehtoja tarjolla. Niinpä meidän on valittava huonoista se, jonka arvioimme olevan vähiten huono”, Edkar sanoi.
Edkar palasi vielä hetkeksi pohtimaan. Kapteenit olivat hieman rauhattomia, sillä he eivät olleet tottuneet odottelemaan kenraalin päätöksiä kovinkaan kauaa. He kuitenkin ymmärsivät käsillä olevan tilanteen vaikeuden.
”Suuntaamme kohti Gyllenburhia aikaisempaa nopeammalla tahdilla ja hoidamme tiedustelun kapteeni Suomaksen ehdottamalla tavalla unohtamatta kuitenkaan tavanomaistakaan tiedustelua. Kaikki tämän maailman jumaluudet olkoon puolellamme. Silloin saatamme onnistua”, Edkar sanoi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti