torstai 11. tammikuuta 2024

Syöksy taisteluun III

Betula nana, osa 381

Kapteeni Kallas saapui nopeammin kuin Mihail osasi odottaa. Kapteeni polvistui hänen edessään jo ennen kuin oli ehtinyt pysähtyä ja hän liukui hieman portin kattoa pitkin.

”Ruhtinas Netronova, anteeksi, että jouduitte odottamaan”, Vernir sanoi.

”Ei tässä ollut mitään hätää”, Mihail sanoi.

”Kuvittelin, että jäätte taistelemaan portin ulkopuolelle, joten yritin yhyttää teidät siellä. Ulkona kuitenkin huomasin, että lennätte portin huipulle, joten juoksin takaisin”, Venir sanoi.

”Hyvä, että olette yrittäneet päästä luokseni heti”, Mihail sanoi.

Mihail katsoi taistelun rähjäännyttämään ja uuvuttamaa kapteenia, joka hengitti edelleen raskaasti.

”Voit nousta ylös”, Mihail sanoi.

Kallas oli niin väsynyt, että lähellä olevan sotilaan täytyi auttaa hänet takaisin seisaalleen.

”Anteeksi suoruuteni, mutta mitä te teette täällä, ruhtinas?” Venir kysyi.

”Eikö se ole itsestään selvää?” Mihail kysyi.

Kallaksen katse näytti siltä, että ei ollut.

”Tulin auttamaan”, Mihail vastasi.

”Kaikella kunnioituksella, arvon ruhtinas. Pelkään, että mikään apu ei ole riittävästi tässä taistelussa”, Venir sanoi.

”Päätetään se vasta taistelun jälkeen. Nyt haluan tietää, mikä on tilanne”, Mihail sanoi.

Kallas nyökkäsi.

”Ehkä paras tapa tutustuttaa teidät siihen on mennä katsomaan karttoja. Ne ovat ylimmässä huoneessa”, Venir sanoi.

”Johdattakaa meidät siis sinne”, Mihail sanoi.

Kallas nyökkäsi ja lähti johdattamaan Mihailia kohti portaita, jotka johtivat takaisin alas. Portaita he kulkivat katon alapuolella olevaan kerrokseen ja siellä astuivat huoneeseen, jonka pöytä oli täynnä karttoja ja asiakirjoja.

”Jos taistelu oli menossa huonosti, niin toivottavasti olit määrännyt jonkun sotilaan yhtenä viimeisenä tekonaan polttamaan kaikki kartat ja asiakirjat täältä”, Mihail sanoi.

”Siihen oli valittu sotilas, mutta hän kuoli jo. En ehtinyt vielä valita uutta, mutta joku haavoittuneista voisi sopia siihen tehtävään. Heitä riittää”, Venir sanoi.

Kallas hiljeni omiin ajatuksiinsa, kunnes säpsähti takaisin.

”Anteeksi, arvon ruhtinas, miksi me tulimmekaan tänne?” Venir kysyi.

”Sinun piti kertoa taistelun tilanteesta”, Mihail vastasi.

”Aivan, niin juuri. Tulkaa tänne. Täällä on karttoja, joista näemme tilanteen”, Venir sanoi.

Kallas astui pöydän ääreen ja ryhtyi asettelemaan karttoja järjestykseen. Mihail astui hänen vierelleen seuraamaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti