torstai 22. toukokuuta 2014

Jään veljekset



Betula nana, osa 136

Sotilaat pysähtyivät, kun kujan alkupää sulkeutui jäämuurilla heidän takanaan. Emily näki tilaisuutensa tulleen ja hyökkäsi sotilaiden kimppuun. Yksikään viidestä jäämuurin ja puumiehen väliin jääneestä sotilaasta ei ehtinyt reagoida, kun juuret kuristivat heidän jo kuoliaaksi.

”Hyvä. Halusinkin selvittää sinut itse”, Joelin ääni kuului kujan umpipäästä.

Puumies kääntyi ympäri ja Emily näki kuinka kujan ylle rakennusten kylkiin ilmestyi vaakasuoria jääpuikkoja estämään kiipeämisen.

”Haluan vain pois ja Mihailin luokse”, Emily sanoi.

”Ja minä haluan linnan, kauniin vaimon ja paljon lapsia”, Joel sanoi.

Kaksikko tuijotti toisiaan. Emily tiesi, että Joel oli paljon voimakkaampi loitsija kuin hän. Lisäksi puumiehen ylläpito kulutti runsaasti voimia. Hänellä ei kuitenkaan ollut muita mahdollisuuksia kuin taistella. Nasha sähisi puumiehen latvustossa.

”Miksi olet pettänyt kaikki?” Emily kysyi.

Emily yritti pelata aikaa kunnes keksisi jotain.

”En minä ole ketään pettänyt”, Joel vastasi.

”Olet pettänyt ystäväsi”, Emily sanoi.

”No jos koulukaveruus lasketaan ystävyydeksi, niin sitten”, Joel sanoi.

”Mutta miksi?” Emily kysyi.

”Koska mies haluaa, mitä hän haluaa. Koulun penkillä tämä ei olisi koskaan onnistunut”, Joel vastasi.

”Mikä?” Emily kysyi.

”Tämä”, Joel vastasi ja heilautti kättään päänsä yläpuolella.

Emily käänsi katseensa ylös ja ehti juuri nähdä, kun aurinko katosi jääkannen taakse. Joel oli taikonut heidän ympärilleen paksun jääkuoren.

”Mistä olet saanut tällaisen voiman?” Emily kysyi.

”Minulla on ollut täällä hyvä opettaja”, Joel vastasi.

Emily huomasi kuinka Joel kokeili rintaansa. Samalla hän myös huomasi kuinka Joelin vihreänharmaissa silmissä kävi häivähdys purppuraa.

”Oletko sekaantunut johonkin pimeään taikuuteen?” Emily kysyi.

Joel vastasi pelkällä naurulla. Joelin nauru kuitenkin hyytyi, kun hänen kaulalleen ilmestyi tyhjästä jääkylmä miekka.

”Hän kysyi sinulta kysymyksen. On töykeää olla vastaamatta”, Mihail sanoi Joelille painaen kädessään olevaa miekkaa tämän kaulalle.

Mihailin silmissä paloivat viha, pimeys ja tumma jää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti