Varjon aavistus

Betula nana, osa 139

Keisarikunnan maaseutu lipui ohitse lentävän maton alla. Nasha ja Sija nukkuivat Emilyn sylissä kaikessa rauhassa, vaikka molemmat olivat aluksi olleet Emilystä hyvin mustasukkaisia.

”Minne olemme menossa?” Emily kysyi Mihaililta, joka oli ollut Joelin kanssa käydyn taistelun jälkeen vaitonainen ja keskittynyt mietiskelyyn.

Mihail ei heti vastannut. Hän kuitenkin vaistosi Emilyn katseen ja avasi lopulta silmänsä.

”Minun kotiseudulleni”, Mihail vastasi.

”Miksi sinne?” Emily kysyi.

”Sain ystävältäni neuvon mennä sinne”, Mihail vastasi.

”Keneltä?” Emily kysyi.

”Et tunne häntä”, Mihail vastasi.

Emily kuitenkin näki Mihailin katseesta, että tämä valehteli.

”En pidä siitä, että valehtelet minulle, mutta kai sinulla on hyvä syy”, Emily sanoi.

Emily kääntyi poispäin Mihailista istumaan ja katselemaan maisemia. Mihail mietti hetken pitäisikö Emilylle vielä puhua, mutta palasi omiin mietintöihinsä. Sarnel pisti kaksikon keskustelun tunnelman mieleensä merkille.

Illalla seurue majoittautui pienen metsän siimekseen ja teki leirin kahden pienen kallion väliseen aukkoon. Mihail oli väsynyt ja hän meni ensimmäisenä nukkumaan ennen kuin leiri oli kunnolla valmiskaan.

”Mihail on muuttunut”, Sarnel sanoi Emilylle, kun he rakensivat nuotiopaikkaa.

Emily vilkaisi Mihailia, jonka uni jatkui sikeänä.

”Mitä hänelle on tapahtunut?” Emily kysyi.

”Hänen ystävänsä, joka antoi hänelle voimia, ei ole hyvä ystävä. Hän teki Mihailille suuren palveluksen, mutta ei varmasti pyyteettömästi. Lisäksi sinun pelastamisen helppous saattaa olla hänen tekosiaan”, Sarnel vastasi.

”Kenestä puhut?” Emily kysyi.

”Olet taistellut häntä vastaan”, Sarnel vastasi.

”Puhutko hänestä? Siitä pahasta miehestä? Mustaan kaapuun pukeutuneesta miehestä?” Emily kysyi.

”Paha hän on, mutta tuskin mies tai ihminen yleensäkään”, Sarnel vastasi.

”Mitä voimme sitten tehdä?” Emily kysyi.

”Emme oikeastaan mitään. Mihailia kannattaa kuitenkin seurata. Sinä teet sitä varmasti ilman minunkin ohjeistustani”, Sarnel vastasi.

Emily nyökkäsi.

”Mene nyt nukkumaan. Huomenna on pitkä matka edessä”, Sarnel sanoi.