Suuren keisarikunnan armeija

Betula nana, osa 203

Suuren keisarikunnan armeija saapui Netronovalaan alkusyksyisenä päivänä. Armeijaa vastassa olivat vain palavat rauniot linnoituksesta, joka oli ehtinyt levittäytymään laajalle alueelle ennen hylkäystä.

Etujoukkojen kärjen jalkaväkiosasto jäi katselemaan palavia raunioita ihmeissään. He olivat tulleet taisteluun, mutta taistelua ei ollut nähtävillä lähimainkaan.

Joukosta astui edemmäksi muutama sotilas. Toinen oli osaston komentaja ritari Niklas Hamburg ja toinen hänen kirjurinsa Handel Versmark.

”Mitä täällä on tapahtunut?” Niklas kysyi.

”En tiedä”, Handel vastasi.

”Näytä minulle karttaa”, Niklas sanoi.

Handel kaivoi laukustaan kartan ja ojensi sen Niklakselle.

”Kyllä meidän pitäisi olla oikeassa paikassa”, Niklas sanoi.

Taempaa kuului ääniä. Niklas kääntyi äänten suuntaan ja huomasi miesten väistävän kolmen ratsastajan joukkoa. Kärjessä ratsasti etujoukkojen komentaja kreivi Vilhelm Korshamn.

”Niklas, miksi pysähdyitte?” Vilhelm kysyi.

”Arvon kreivi, täällä on vain palavat rauniot”, Niklas vastasi.

”Onko tämä varmasti oikea paikka?” Vilhelm kysyi.

”Minun karttani mukaan on”, Niklas vastasi.

”Petros, karttani”, Vilhelm sanoi.

Kreivin vieressä ratsastanut mies kaivoi laukustaan kartan ja ojensi sen Vilhelmille. Kreivi Korshamn tutki karttaa aikansa ja totesi paikan olevan oikea.

”Tässä on nyt jotakin perin merkillistä. Minulle kerrottiin, että täällä olisi täysi linnoitus”, Vilhelm sanoi.

”Ehkä he ovat paenneet”, Niklas sanoi.

”Minun käsitykseni mukaan se ei ole Netronovien tapaista. Uskoisin, että sen verran veri on vettä sakeampaa, ettei suvun historiasta poiketa”, Vilhelm sanoi.

”Mitä teemme, teidän ylhäisyytenne?” Niklas kysyi.

”Perustakaa etuvartio tähän ja yrittäkää saada paloa sammumaan. Lähetä myös tiedustelijoita sen mitä pystyt. En usko, että olemme nähneet tämän kapinallisruhtinaan viimeistä sanaa”, Vilhelm vastasi.

”Näin tapahtuu, arvon kreivi”, Niklas sanoi.

”Minä ratsastan nyt herttuaan luokse kertomaan mitä olen nähnyt”, Vilhelm sanoi.

Kreivi Vilhelm Korshamn käänsi valkoisen ratsunsa ympäri ja lähti ratsastamaan samaan suuntaan mistä oli tullutkin. Kaksi muuta ratsastajaa seurasivat hänen perässään.

”Vai leiri tähän. Kai se sitten pitää”, Niklas sanoi.

Niklas antoi käskyt leirin pystyttämisestä ja tiedustelijoiden lähettämisestä. Netronovalan paloa he eivät saaneet aisoihin muuten kuin antamalla varustusten palaa loppuun saakka.