Betula nana, osa 210
Mihailin laivasto järjestäytyi niin, että kaikki taisteluun
kykenevät alukset purjehtivat kolmea vastaan purjehtivaa alusta. Näihin
aluksiin pakattiin nopeasti kaikki taistelukykyiset miehet. Muut aluksen
siirtyivät kauemmaksi tulevasta taistelukentästä.
Laivastot lähenivät toisiaan nopeasti. Sarnelin lentävä
matto sen sijaan lähestyi neljättä alusta, joka oli eronnut muista laivoista.
Laivassa olijat ilmeisesti pitivät ilmatilaa hyvin silmällä, sillä he kuulivat
hälytyskellojen äänen jo kaukaa.
”Se siitä yllätyksestä”, Narsha sanoi.
”Emme me mitään yllätystä tarvitse”, Mihail sanoi.
Mihail astui lentävän maton kärkeen ja taikoi valtavan
jäävaarnan, jonka hän ampui kohti laivaa.
Jäävaarna kilpistyi laivan ympärillä olevaan suojaloitsuun.
”Siellä nähtävästi on muutakin kuin tykinkuulia”, Mihail
sanoi.
”Tämä tästä vielä puuttui. Olemme lentävällä matolla ja
vastassa on tykkitulta ja loitsijoita”, Narsha sanoi.
”Emme me niin herkästi putoa. Minä huolehdin suojauksesta”,
Sarnel sanoi.
Laivasta kuului tykin ääni ja Sarnel torjui tykinkuulan
tulipallolla. Samalla hän heitti kohti laivaa toisen tulipallon, joka kilpistyi
jäävaarnan tapaan suojaloitsuun.
”Tarvitaan jotakin järeämpää”, Narsha sanoi.
”Tai enemmän kerralla”, Mihail sanoi.
Mihail loitsi valtavan joukon jäävaarnoja, jotka olivat
isompia kuin hänen aikaisemmin laivaa kohti ampumansa. Jäävaarnat ympäröivät
laivan pilvellä.
”Jäävaarnasade!” Mihail lausui loitsun lopun.
Jäävaarnat syöksähtivät kohti laivaa eikä suojaloitsu
kestänyt niitä kaikkia. Suojaloitsun lävistäneet jäävaarnat kuitenkin sulivat
laivasta ilmestyneisiin tulipalloihin.
”Siellä taitaa olla useampikin loitsija”, Emily sanoi.
”Tai yksi, jolla riittää voimaa”, Mihail sanoi.
”Toivon mukaan loitsijoita ei ole muissa laivoissa.
Laivastomme on muuten pulassa”, Narsha sanoi.
”Selvitetään tämä laiva nopeasti. En halua jättää asiaa
toiveiden varaan”, Mihail sanoi.
”Sinusta se taitaa olla eniten kiinni. Loitsimaan vaan
sellaista loitsua, joka tuon laivan upottaa”, Narsha sanoi.
”Sitä tässä on koko ajan meinattu”, Mihail sanoi.
Mihail loitsi uuden jäävaarnasateen. Tällä kertaa hän
kuitenkin loitsi jäävaarnoja useamman kerroksen ja laittoi ne yhtä aikaa kohti
laivaa. Nyt suojaloitsu murtui kokonaan ja sen läpikuultavat kullankeltaisena
hohtavat riekaleet leijuivat kohti sinistä poutataivasta.
Mihail ei kuitenkaan jättänyt asiaa vain jäävaarnasateen
varaan, vaan taikoi uuden valtavan jäävaarnan, jonka kärki oli terästä
kovempaa. Sen Mihail ampui kohti laivaa siinä vaiheessa, kun viimeiset
jäävaarnasateen vaarnat olivat juuri ehtineet tuhoutuneen suojaloitsun
sisäpuolelle.
Suuri vaarna pääsi laivan kylkeen saakka, mutta se ei juuri
ehtinyt vahingoittaa laivaa, kun se suli laivasta lentävää mattoa kohti tulevan
tulimyrskyn nielaisemaksi. Tulimyrskyn Mihail torjui jääseinällä, jonka hän
loitsi heti tulimyrskyn nähdessään ja tulimyrsky kääntyi takaisin laivaa
kohden. Tulimyrsky oli kuitenkin loitsijansa hallinnassa ja se rauhoittui
nopeasti.
”Tässä voi mennä hetki”, Mihail sanoi.
Muut nyökkäsivät ja alkoivat kerätä voimiaan. Samalla Mihail
alkoi loitsia veden päällä kelluvia jäälauttoja ja jääjättiläisiä. Laiva
vastasi ampumalla reikiä Mihailin jääseinään ja -lauttoihin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti