Neljä suosikkia: kesäkuu 2018

Kesäkuu toi alkaessaan mukanaan koleat kesäsäät toukokuun helteiden jälkeen. Kelit onneksi siitä paranivat ja niiden lisäksi löytyi paljon muutakin ilonaihetta. Pienen odottelun jälkeen on aika paljastaa myös kesäkuun 2018 suosikkini, jotka ovat siis: Tiitu Takalon kirja Minä, Mikko ja Annikki, Aino Räty-Hämäläisen kirja Arvoituksellinen muusa: Inspiraation lähteillä, JP Ahosen kirja Villimpi Pohjola: Lapsus sekä Christopher Nolanin ohjaama elokuva Interstellar.

Minä, Mikko ja Annikki -kirjan kansi.

Tiitu Takalon sarjakuvakirja Minä, Mikko ja Annikki kertoo Tampereen Tammelassa sijaitsevasta Annikin puutalokorttelista, joka on ainoana kaupunginosan umpipuutalokortteleista nykypäivään saakka säilynyt. Tarina lähtee liikkeelle jääkaudesta, joka muodostaa harjun, jolle Tampere myöhemmin syntyy. Lopulta kirjassa päädytään siihen, että monien mutkien jälkeen kortteli pelastuu ja se saa nykyiset asukkaat. Kirja on tarina paitsi yhdestä korttelista ja sen asukkaista, mutta myös ihmisen uudistamis- ja tuhoamisvimmasta. Mieluummin ostetaan tai rakennetaan uusi, kuin korjataan vanhaa. Tampere ei ole Suomessa ainoa paikka, jossa vanhaa rakennuskantaa on tuhottu. Onneksi ainakin yksi kortteli on saatu pelastettua.

Arvoituksellinen muusa -kirjan kansi.

Aino Räty-Hämäläisen kirja Arvoituksellinen muusa: Inspiraation lähteillä on niitä kirjoja, jotka satuin näkemään kirjastossa enkä malttanut olla ottamatta mukaan ja luettavaksi. Kirja käsittelee muusan käsitettä sen syntysijoilta antiikista aina nykypäivään saakka sekä esittelee pääasiassa suomalaisten taiteilijoiden innoittajia ja heidän suhteitaan näihin innoittajiin. Kirjaan kannattaa tutustua, mikäli taiteilijoiden innoituksenlähteet kiinnostavat hieman pintaa syvemmältä. Aikaisemmin kirjoittamani tekstin kirjasta voi lukea tästä: Nyt luettavana:Arvoituksellinen muusa.

Villimpi Pohjola: Lapsus -kirjan kansi.

JP Ahosen sarjakuva Villimpi Pohjola on yksi suosikkisarjakuvistani. Noita Villimpi Pohjola -albumeita olen innostunut nyt lainaamaan kirjastosta ja tässä listassa olisi voinut olla mikä tahansa muukin niistä. Villimpi Pohjola käsittelee hauskalla tavalla niitä samoja aikuistumisen haasteita ja kipukohtia, joita itsekin parhaillaan kohtaa. Siksi sarjakuvaa on erityisen mielenkiintoista lukea. Uskon, että kyseisellä sarjakuvalla on tarjottavaa myös tulevaisuudessa. Yksityiskohtien rikkauden ansiosta myös uudelleenlukeminen tarjoaa iloa ja uusia oivalluksia.

Interstellar-elokuvan DVD-kotelo.

Christopher Nolanin vuonna 2014 ohjaama elokuva Interstellar on yksi parhaista tällä vuosikymmenellä ilmestyneistä tieteisfiktioista. En ollut aikaisemmin nähnyt elokuvaa, mutta nyt katsoin sen yhdessä tyttöystäväni kanssa, joka puolestaan oli elokuvan nähnyt aiemmin ja hehkutti sitä etukäteen aika paljon. Ei hehkuttanut turhaan. Elokuva sijoittuu lähitulevaisuuteen, jossa ihmiskunta on ottanut joitakin askelia kehityksessä taaksepäin. Samalla myös ihmiskunnan ja koko planeetan kohtalo näyttää selvältä. Päähenkilön tehtävänä onkin lähteä etsimään ihmiskunnalle uutta planeettaa, jossa eläminen olisi mahdollista. Kaikki tämä on kuvattu erittäin realistisesti.

Suosikkien listalle eivät tällä kertaa päässeet, mutta ovat silti mainitsemisen arvoisia asioita: JP Ahosen kirjat Villimpi Pohjola 1 ja 2, Antti Merilehdon kirja Tekoäly: Matkaopas johtajalle, J.K. Rowlingin kirja Tästä alkaa elämä: Epäonnistumisen ilo ja mielikuvituksen tärkeys sekä Milla Paloniemen toimittama kirja Sarjakuvakeittokirja 2. Lisäksi on mainittava jalkapallon mm-kilpailut, joiden otteluita on tullut katsottua hieman liiankin kanssa.