Betula
pubescens, osa 24
Kaupungin vartiokaartin sotilaat kulkivat edellä ahdasta
katua pitkin. Heidän perässä seurasi kapteeni Waelde ja viimeisenä kulki
kapteeni Kallas, joka tutki katseellaan itselleen oudolta näyttäviä ihmisiä ja
rakennuksia. Ihmiset katsoivat häntä vastaan oudoksuen, osa jopa hieman
peloissaan. Hän epäilemättä oli epäkuolleena outo ja pelottava näky
normaaleille ihmisille.
Kapteeni Waelde pysähtyi ja kääntyi Kallaksen suuntaan.
”Mitä pidät kaupungista? Eikö se olekin upea?” Gauen kysyi.
Kallas hymyili ja nyökkäsi.
”Pidän siitä kovin. Erilainen kuin mikään aikaisemmin
näkemäni kaupunki, mutta omalla tavallaan kaunis yhtäkaikki”, Venir vastasi.
Vartiokaartin sotilaat huomasivat heidän pysähtyneen ja
kääntyivät takaisin tullakseen heidän luokseen.
”Onko jokin ongelma?” Sotilaista nuorempi kysyi.
”Ei. Jäimme vain ihailemaan kaupunkia”, Gauen vastasi.
”Kartanpiirtäjien etsimisen jälkeen voimme esitellä teille
kaupungin kauneimmat paikat ja parhaat kievarit”, sotilaista vanhempi sanoi.
Sotilas suki partaansa. Hänen iässään oli varmasti ehtinyt
oppimaan, mistä kaupunki näytti kauneimmalta ja mikä sen kievareista oli paras.
”Sopii minulle”, Gauen sanoi.
”Samoin minulle”, Venir sanoi.
”Voimmeko mennä kievariin ilman kapteenin lupaa?” Sotilaista
nuorempi kysyi.
”Tässä meillä on kaksi kapteeni, jotka antavat luvan tähän
toimintaan”, Gauen vastasi.
Nuori sotilas katsoi kahta kapteenia aluksi epäilevästi,
mutta nyökkäsi sitten.
”Luulen, että löydämme kartanpiirtäjiä tältä suunnalta”, sotilaista
vanhempi sanoi.
Vanhempi sotilas osoitti seuraavan kadunkulman suuntaan ja
lähti johdattamaan heitä eteenpäin. Muutaman kadunkulman jälkeen he löysivät kartanpiirtäjien
työtilan. Sieltä Kallas ja Waelde löysivät hyviä karttoja sekä Emnetburgista
että koko Emnetumista. Sen jälkeen he menivät tutustumaan kaupungin
kievareihin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti