Trenosdun

Betula pubescens, osa 29

Kuolleiden armeija marssi pitkin tasankoa kohti pohjoista. Pohjoista kohti Emnetumin tasankoa rajaavien kahden vuoriston väli kapeni. Tasanko jatkui vielä hieman kapeimman kohdan pohjoispuolelle, mutta Emnetumin ruhtinaskunta loppui tuohon kapeikkoon ja siitä alkoi Trenosdunin ruhtinaskunta. Pian kapeikon jälkeen olivat myös Suuren keisarikunnan suurten jokien etelään kaartuvien haarojen toiset alkulähteet. Tältä seudulta sai alkunsa Trenos, joka oli kolmesta suuresta joesta pienin.

Armeijan etujoukossa kapteenit Kallas ja Waelde ihailivat maisemia, jotka avautuivat vielä vähäpuiselta tasangolla edessä näkyviin jokilaaksoihin.

”Emme taida vierailla Trespryngissä”, Gauen sanoi.

”Luulen, ettei kenraali Netronova ole siihen kovinkaan innokas. Joutuisimme myös kiertämään pitkän ylimääräisen lenkin”, Venir sanoi.

”Niin. Kaupunki on syvällä vuorten kainalossa”, Gauen sanoi.

Kapteeni Waelde osoitti heistä länteen olevaa vuorijonoa, jonka juurelta lähti joki.

”Kaupunki on tuolla aivan Trenosin yläjuoksulla. Olen kuullut, että Trenosin alkulähde on keskellä Trespryngiä olevassa suuressa lähteessä ja koko kaupunki olisi saanut tuosta lähteestä nimensä”, Gauen sanoi.

”Halusin nähdä sen lähteen”, Venir sanoi.

”Varmasti myös vuoripuroilla on tekemistä joen synnyn kanssa, mutta voi jokaisella joella on myös yksi alkuperäinen lähde”, Gauen sanoi.

”Harvempi niistä taitaa kuitenkaan olla kaupungin keskellä”, Venir sanoi.

”Tämä kuitenkin on”, Gauen sanoi.

”Oletko itse nähnyt sen?” Venir kysyi.

”En, mutta olen kuullut”, Gauen sanoi.

”Noh, ehkä joku päivä pääsemme yhdessä todistamaan sen olemassaoloa”, Venir sanoi.

”Niin, ehkäpä”, Gauen sanoi.

Pian vuoristojen välisen kapeikon jälkeen Trenosdun muuttui metsäiseksi seuduksi. Sieltä vietiinkin puuta sekä etelään Emnetumiin että pohjoiseen sotanäyttämölle.