Läntiset erämaat II

Betula pubescens, osa 32

Edkar Netronova kävi sitä levottomammaksi mitä pohjoisemmaksi he etenivät. Weasin ruhtinaskunnan alueelle saapumisen jälkeen hänen levottomuutensa oli yltynyt entisestään ja tehnyt hänen avustajiensa olon sietämättömäksi.

”Hyvä kenraali, toivoisin, että voisin auttaa teitä jotenkin. On sääli nähdä sinut noin levottomana. Se ei sovi teille ollenkaan”, Miranda sanoi.

Nalle murahti hyväksyvästi ja Miranda silitti tämän harvaksi käynyttä turkkia.

”Autatte molemmat jo läsnäolollanne. Pelkään kuitenkin, ettei se ole tässä tilanteessa riittävästi. Sotatanner lähestyy ja se tekee minut levottomaksi. En mahda sille mitään”, Edkar sanoi.

Nalle murahteli ja Miranda nyökkäsi tälle.

”Levottomuutesi näkyy jo sotilaillekin. Se ei tee hyvää armeijan taistelutahdolle. Sinun täytyy saada hermosi kuriin”, Miranda sanoi.

Edkar huokaisi. Hän tiesi, että Miranda ja Nalle olivat oikeassa.

”Tiedän, tiedän”, Edkar sanoi.

Edkar kääntyi karttojensa ääreen. Emnetburgista saadut Suuren keisarikunnan kartat olivat osoittautuneet todella hyödyllisiksi, mutta Edkar ei ollut halukas myöntämään sitä kapteeneille Kallakselle ja Waeldelle. Sen takia hän oli antanut kaksikon olla rauhassa etujoukossa ja kuunnellut heiltä vain pakolliset raportit. Nekin yleensä tulivat lähettien välityksellä, joten ehkä myös kapteenikaksikko halusi pitää ainakin toistaiseksi etäisyyttä kenraaliin. Mahdollisten taistelujen kannalta ei olisi hyvä, jos Edkarilla olisi huonot välit luotetuimpaan kapteeniinsa.

Tehtävä pohjoisessa ei todellakaan ollut antoisa. Ylipäätään varareservissä oleminen ei ollut sotilaille kiinnostavin mahdollinen tehtävä. Toisaalta Edkar olisi mieluiten nähnyt armeijansa Netronovalassa, joten ehkä oli parempi olla varareservissä kuin sotimassa toisten sotia heidän puolestaan.

”Toivottavasti Suuren keisarikunnan kenraalien tapaaminen auttaa teitä rauhoittumaan”, Miranda sanoi.

”Niin, ehkä se auttaa”, Edkar sanoi.

Edkar itse epäili, että kenraalien tapaaminen auttaisi hänen levottomaan oloonsa. Korkeintaan se pahentaisi sitä. Tapaamiseenkin oli vielä aikaa. Armeijan piti ensin päästä alueelle, joka sille oli osoitettu. Siihenkin menisi vielä päiviä. Sen jälkeen menisi varmasti vielä useita päiviä ennen kuin Suuren keisarikunnan kenraaleilta liikenisi hänelle aikaa. Edkar odotti kylmää vastaanottoa.

”Minun täytyy saada raitista ilmaa. Lähtekää kävelylle kanssani”, Edkar sanoi.