torstai 11. huhtikuuta 2019

Viimeiset hetket II


Betula pubescens, osa 56

”Useammassa joukossa liikkuminen myös mahdollistaa erilaisia taktiikoita ja liikkeitä, jotka eivät ole yhdelle suurelle joukolle mahdollisia”, Solkar sanoi.

”Useampaa armeijaa vastaan, jotka ovat linnoittautuneet leireihinsä”, Edkar sanoi.

”Tiedustelijoiden raporttien mukaan nuo tiellämme olevat kolme armeijaa ovat yhteensä samaa kokoluokkaa kuin me olemme. Meillä on siis ylivoima, jos taistelemme yhtä leiriä vastaan kerrallaan”, Tom sanoi.

”Ja leirien linnoitteet ovat varsin kevyet. Pääsemme niistä kyllä läpi, jos tilanne niin vaatii. Järkevämpää on toki kiertää linnoitukset ja haastaa Suuren keisarikunnan sotilaat taisteluun avomaalla. Meillähän ei ole mitään tarvetta valloittaa linnoituksia, vaan tärkeintä on vain päästä niistä mahdollisimman nopeasti ohitse”, Solkar sanoi.

Edkar punnitsi vaihtoehtoja. Hän oli edelleen yhdessä joukossa olemisen kannalla, mutta toisaalta eivät kapteenit täysin väärässäkään olleet. Kummallakin vaihtoehdolla oli puolensa.

”Emme päätä asiaa nyt, vaan katsomme sitten tilanteen mukaan. Haluan nähdä leirit omin silmin ennen kuin teen päätöksen. Valmistautukaa siis molempiin vaihtoehtoihin”, Edkar sanoi.

Kapteenit nyökkäsivät.

Edkar meni viimeisen jäljellä olevan pöydän luokse kokoamaan papereitaan. Upseerit jäivät telttaan ja vilkuilivat toisiaan. Edkar huomasi hetken päästä, ettei kukaan ollut lähtenyt.

”Mitä vielä?” Edkar kysyi.

”Herra kenraali, mitkä ovat komentosi?” Solkar kysyi.

”Eivätkö ne ole selviä?” Edkar kysyi.

Upseerit pudistelivat päitään.

”Kootkaa leiri ja sotilaat lähtövalmiiksi. Mitä nopeammin, sen parempi. Sitten lähdemme kohti etelää”, Edkar sanoi.

”Selvä, herra kenraali”, Solkar sanoi.

Upseerit lähtivät pois teltasta.

”Kapteeni Kallas, jääkää vielä telttaan”, Edkar sanoi.

Kapteeni Kallas palasi teltan ovelta takaisin teltan keskelle.

”Herra kenraali”, Venir sanoi.

Edkar otti esiin kartan, johon oli hahmoteltu koko manner.

”Kumpaa reittiä sinä menisit kotiin?” Edkar kysyi.

Edkar osoitti sormella kaksi reittiä. Ensimmäinen meni takaisin samaa reittiä mitä he olivat tulleet. Toinen kulki vuoristojen länsipuolelta ja kiersi puolet mantereesta. Kapteeni Kallas seurasi reittejä tarkkaan.

”En osaa sanoa, herra kenraali. En osaa sanoa”, Venir vastasi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti