torstai 25. huhtikuuta 2019

Tie etelään


Betula pubescens, osa 58

Netronovalan armeija kulki kohti etelää. Ja Suuren keisarikunnan armeijan leirejä, jotka olivat tiellä. Edkar odotti kuulevansa hetkellä minä hyvänsä Suuren keisarikunnan armeijan hälytystorven. Toistaiseksi torvet olivat pysyneet vaiti. Edkar olisi kuitenkin hyvin yllättynyt, jos joku Suuren keisarikunnan armeijasta ei olisi huomannut heidän lähtöään.

Armeijan selustajoukko oli vahvin, mitä Edkar oli koskaan määrännyt. Edkar ei halunnut kohdata ikävää yllätystä valmistautumattomana. Sen vuoksi hän oli myös lähettänyt paljon normaalia enemmän tiedustelijoita armeijan ympärille. Myös etujoukko oli vahvennettu ja armeijan molemmin puolin kulki vahvat suojaosastot.

Edkar alkoi käydä kärsimättömäksi. Minä hetkenä hyvänsä alkavaa taistelua oli tuskallista odottaa.

”Milloin saavumme ensimmäiselle leirille?” Edkar kysyi.

Ainoa Edkarin luona oleva upseeri oli kapteeni Cranfot.

”Herra kenraali, tiedustelijoidemme ja aiemmin piirtämiemme karttojen mukaan sinne on vielä vähän matkaa”, Tom vastasi.

”On tuskallista odottaa sitä hetkeä, kun kuulemme heidän hälytystorvensa. Tai hyökkäystorvensa”, Edkar sanoi.

”Ehkä heillä ei ole tässä suunnassa tiedustelua”, Tom sanoi.

”Jos ei ole, niin he ovat typeryksiä”, Edkar sanoi.

”Sitä he varmasti ovat, herra kenraali”, Tom sanoi.

Edkar vilkaisi kapteeniaan. Joissakin tilanteissa pienestä ylimielisyydestä vihollista kohtaan oli hyötyä. Kenties sen vuoksi kapteeni Cranfot oli kohonnut armeijan upseeriston saakka. Seuran vuoksi hän piti kapteeni Kallasta miellyttävämpänä. Edkar oli kuitenkin määrännyt Kallaksen johtamaan etujoukkoa, koska tarvitsi sinne rauhallisen ja kylmäpäisen johtajan. Kapteeni Cranfot sijoittui samalla asteikolla lähemmäksi toista ääripäätä.

”Oletko jo saanut pääjoukon osastojen jaon valmiiksi?” Edkar kysyi.

”Miltei, herra kenraali”, Tom vastasi.

Edkar oli määrännyt kapteeni Cranfotin jakamaan armeijan pääjoukon osastot niin, että armeija voisi tarvittaessa jakautua kahteen osaan. Edkar ei vieläkään ollut vakuuttunut ideasta, mutta hän halusi pitää vaihtoehdot avoimena. Pienempi koko kyllä lisäsi liikkuvuutta, joka saattaisi olla tarpeen siinä vaiheessa, kun vihollisleirejä kierrettäisiin.

”Haluat jaon olevan valmis ja osastojen johtajien tiedossa siinä vaiheessa, kun saavumme ensimmäisen leirin näköpiiriin”, Edkar sanoi.

”Kyllä, herra kenraali”, Tom sanoi.

Armeija jatkoi varovaista kulkuaan eteenpäin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti