Betula pubescens, osa 101
Kapteeni Cranfot käveli korkeimman Netronovalan armeijan rakentaman vartiotornin luokse ja kiipesi sen huipulle. Vartiotorni ei yltänyt edes samaan korkeuteen kaupunkia ympäröivän muurin kanssa, mutta sieltä näki hyvin kaiken Gyllenlaesissa olevan ylitse. Vartiotornin jälkeen korkein asia kaupunkia ympäröivällä tasangolla oli kenraali Netronovan teltta.
Kallas ja Suomas nousivat torniin Cranfotin seuraksi. Kapteenit jatkoivat tilanteen pohtimista.
”Näkisimmepä kaupunginmuurin ylitse”, Solkar sanoi.
”Sellaisen tornin rakentamiseen tarvitsisimme enemmän puuta”, Venir sanoi.
”Paljon enemmän puuta”, Tom sanoi.
Kolmikko katseli kaupunkia ja sen muuria. Ainoastaan se, ettei kaupunkiin tai sieltä pois kulkenut mitään liikennettä, antoi viitteitä, että kaupunki oli piiritettynä. Täältä käsin kaikkia näytti muuten sujuvan kaupungissa normaalisti.
”Kaupungissa lienee varastoja kuukausien ellei jopa vuosien tarpeisiin”, Tom sanoi.
”Meillä on itsellämme vähemmän ruokaa”, Solkar sanoi.
”Ja hiekka valuu nopeammin kuin osaamme pelätä”, Venir sanoi.
Kapteenit käänsivät katseensa ylemmäksi.
”Miltä vuoret teistä näyttävät?” Venir kysyi.
”Siltä, että en itse lähtisi niille kiipeämään”, Solkar vastasi.
”Luulen, että ideasi voisi olla mahdollinen”, Tom sanoi.
”Nyt sinäkin kannatat hänen ideaansa?” Solkar kysyi.
”Onko meillä parempaa?” Tom kysyi.
”Toivoisin, että meillä olisi”, Solkar vastasi.
Jäivät vielä joksikin aikaa katselemaan allaan vilisevää leiriä.
”Ehdotammeko sitä siis kenraalille?” Venir kysyi.
”Eihän meillä ole parempaakaan ja meidän varmaankin pitäisi jo olla hänen puheillaan”, Tom vastasi.
”Lähtekäämme siis”, Venir sanoi.
Kapteenit laskeutuivat alas vartiotornista ja menivät kenraali Netronovan teltalle kertomaan ideastaan. Kenraali ei pitänyt ideaa hyvänä, mutta parhaana mitä oli tarjolla. Edkar päätti lähettää osaston kiipeämään vuorten kautta kaupunkiin ja osaston johtoon hän määräsi kapteeni Kallaksen.
Kenraali halusi myös lähettää neuvottelijan kaupunkiin sopimaan ehdoista, joilla kaupunki olisi valmis antautumaan. Samaan aikaan piirityksen valmisteluja tuli jatkaa ja puunhankintaa jatkaa. Armeijan täytyi näyttää siltä, että se oli valmistautumassa hyökkäykseen, jotta kierto vuoren kautta voisi onnistua.
”En usko, että he haluavat kovinkaan paljoa neuvotella”, Tom sanoi.
”Mutta he varmasti odottavat, että saavat vieraakseen neuvottelijan, joten lähettäkäämme heille sellainen”, Venir sanoi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti