torstai 30. heinäkuuta 2020

Yläkaupungin portti V

Betula pubescens, osa 123

Kallas odotti, miten vanha mies toimisi. Perääntyisikö hän vai kertoisinko avoimesti, mitä tiesi.

”Toiset reitit, joista puhun, ovat salaisia tunneleita, jotka kulkevat muurin alitse”, Martin sanoi.

”Miksi muurin ali kulkee tunneleita?” Venir kysyi.

”Jo silloin, kun yläkaupungin muuri rakennettiin kaupungin alkuperäiseksi ulkomuuriksi, muurin ali rakennettiin salaisia tunneleita pakoreiteiksi kaupungin asukkaille. Kaikki eivät tunneleista tienneet, vaan niiden salaisuudet uskottiin vain kaupungin hallitsijalle ja tämän lähimmille neuvonantajille”, Martin vastasi.

”Tietääkö näistä tunneleista kukaan muu kuin sinä?” Venir kysyi.

”Luulen, että ei. Muut, jotka tiesivät, eivät selvinneet vallanvaihdoksesta elossa. Täysin varma en tietenkään voi olla, ettei kukaan ole tunneleita löytänyt. Ne ovat kuitenkin niin hyvin piilotettuja, että epäile, ettei niitä löydetä sattumalta”, Martin vastasi.

”Voitko näyttää minulle tunnelit?” Venir kysyi.

”Luulen, että yksi tunneli riittää teidän tarkoituksiinne”, Martin vastasi.

Kallas tiesi, että hyvin riitti, mutta olisi ollut hyödyllistä saada tieto myös muista tunneleista. Vanha mies varmasti tiesi tämän myös ja halusi pitää muut tunnelit omana tietonaan, jotta voisi niitä tarpeen vaatiessa käyttää.

”Hyvä on, pidä pelastusreittisi. Meillä ei ole aikaa jäädä tästä asiasta vääntämään”, Venir sanoi.

”Ei niin. Lähdetään siis katsomaan tunnelia”, Martin sanoi.

Kallas nyökkäsi. Hän otti osastostaan mukaansa pienen joukon sotilaita ja jätti loput vartioimaan porttia. Jos tunneli todella oli olemassa, kuten vanha mies kertoi, niin sotilaita voisi hakea lisää. Joka tapauksessa sotilaita tarvittiin muurin molemmille puolille.

Vanha mies oli istuutunut odottamaan, kun Kallas jako osastoaan. Nyt Kallas ja hänen sotilaansa olivat valmiita ja he menivät vanhan miehen luokse.

”Lähdetään siis”, Venir sanoi.

”Tässä olen odottanut teitä”, Martin sanoi.

Myös vanha mies otti mukaansa muutaman rotevan alakaupunkilaisen. Nämä olivat kuitenkin aseettomia ja Kallaksella oli mukanaan enemmän sotilaita. Jos he olivat menossa väijytykseen, niin ainakaan gyllenburhilaiset eivät päässeet helpolla.

”Edetään varovaisesti, mutta nopeasti. Reitti menee osittain talojen läpi, joten muistakaa käyttäytyä kunnioittavasti”, Martin sanoi.

Kallas ja tämän johtavat sotilaat nyökkäilivät. Vanha mies lähti johdattamaan heitä alakaupungin läpi.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti