torstai 2. heinäkuuta 2020

Yläkaupungin portti

Betula pubescens, osa 119

Lopulta portti yläkaupunkiin oli heidän edessään. Kapteeni Kallas oli johtanut osastonsa slummin läpi ja seuraavaksi edessä olisi yritys vallata portti. Tehtävästä ei tulisi helppoa, sillä portti oli vahvasti miehitetty molemmin puolin ja myös sen päällä kulki varustus, jolla kiersi vartioita.

Portti oli kuitenkin auki, mitä Kallas piti outona, kun taistelu kaupungista oli meneillään. Ehkä se oli aukaistu sotilaiden liikkumisen helpottamiseksi ja gyllenburhilaiset uskoivat taistelujen olevan vielä kaukana portilta. Ehkä he myös ajattelivat, että portin ehtisi laittaa vielä myöhemmin kiinni, jos taistelu jossakin vaiheessa alkaisi lähestyä porttia ja yläkaupunkia. Sitä gyllenburhilaiset tuskin pitivät edes huonona skenaariona.

Kallas saattoi vain arvailla mitä kaikkea gyllenburhilaisilla ja etenkin heidän upseereillaan liikkui mielessään. Jos hän tietäisi, seuraavat askeleet olisivat paljon helpompia. Seuraavaksi Kallaksen piti keksiä, miten he pääsisivät huomaamattomasti lähemmäksi porttia tai parhaassa tapauksessa sen toiselle puolelle. Portti ja sen molemmin puolin jatkuva muuri suojasivat yläkaupunkia alakaupungin suunnasta tulevalta hyökkäykseltä. Sisäpuolelta tulevaa hyökkäystä ajatellen niitä ei oltu rakennettu.

He olivat kuitenkin vielä muurin ja portin ulkopuolella alakaupungin slummin hökkelien seassa piilottelemassa.

Kallas aisti levottomuutta ympärillään olevissa sotilaissa. Jo edellinen tehtävä vuorten kautta kaupunkiin koukkaamisessa oli vaatinut paljon rohkeutta heiltä kaikilta. Portin valtaaminen oli vielä paljon uhkarohkeampaa.

”Yritetään keksiä jokin tapa, jolla pääsemme hiipimään portin toiselle puolelle”, Venir sanoi.

”Ehkä voisimme pukeutua joksikin gyllenburhilaiseksi”, sotilas sanoi.

”Ainakin olisimme sopivassa siivossa näyttääksemme alakaupungin asukkailta”, Venir sanoi.

”Ja ehkä näistä hökkeleistä löytyisi vaatteita, joita voisimme käyttää”, sotilas sanoi.

Kallas jäi miettimään asiaa. Sotilaiden lähettäminen asumuksiin saattaisi herättää vastarintaa slummin asukkaissa ja ei menisi kuin pieni hetki, kun heidän sijaintinsa olisi paljastunut. Toisaalta, jos edes pieni määrä vaatetusta saataisiin haalittua rauhanomaisesti, voisivat he niiden turvin päästä portin lähelle tai jopa sen läpi.

Sotilas osoitti huomaamaansa pientä joukkoa alakaupungin asukkaita, jotka kävelivät kohti porttia tavaranyssäkät mukanaan. Kallas arvioi joukon koostuvan yhdestä tai kahdesta perheestä. Nämä olivat ilmeisesti pyrkimässä sisään portista.

Porttia vartioivat gyllenburhilaiset sotilaat pysäyttivät tulijat. Lyhyen keskustelun päätteeksi heidät käännytettiin pois aseella uhaten. Näky teki Kallaksen surulliseksi. Netronovalassa mitään vastaavaa ei olisi koskaan tehty.

”Slummin asukkaiksi pukeutuneena emme taitaisi sittenkään päästä portista läpi”, sotilas sanoi.

”Niin, emme näköjään”, Venir sanoi.

”Mutta lähemmäksi porttia voisimme päästä. Varsinkin, jos alakaupungin asukkaita tulee vielä lisää pyrkimään portin toiselle puolelle”, sotilas sanoi.

Kallas jatkoi vaihtoehtojen punnitsemista. Odottaa ei voinut liian pitkään, koska myöhemmin portti ei ehkä olisi enää auki. Hän päätti ottaa riskin.

”Hajaantukaa hieman kauemmaksi etsimään vaatteita taloista. Älkää kuitenkaan ottako mitään väkipakolla. Jos joku kysyy mitä teemme, niin kertokaa, että yritämme auttaa heitä pääsemään portista läpi. Saatamme aiheuttaa lisää häiriötä, joka voisi kääntyä eduksemme” Venir sanoi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti