torstai 25. helmikuuta 2021

Gyllenburh II

 Betula pubescens, osa 153

Kallas näytti kenraali Netronovalle paikan, jossa kapteeni Cranfot oli kaatunut. Kenraali pyysi Mirandan luokseen. Tällä oli mukanaan kaksi kukkaseppelettä, joista toisen kenraali laski maahan katukiveykselle. Toinen säästettiin Cranfotin ruumiille.

”Jos ehdimme, tälle paikalle voisi pystyttää jonkin muistokiven kapteeni Cranfotin muistolle”, Edkar sanoi.

”Jos sallitte, herra kenraali, pystyttäisin kiven myös kaikkien muidenkin taistelussa kaatuneiden muistolle. Kapteeni Cranfot ei valitettavasti ole ainoa menetyksemme”, Venir sanoi.

”He kaikki ansaitsisivat muistokiven. Jokainen, joka lähti tälle matkalle mukaan ja jäi jälkeen”, Edkar sanoi.

”Ehkä voimme pystyttää sellaisen muistomerkin Netronovalaan, kun pääsemme sinne takaisin”, Venir sanoi.

”Niin, sitten kun pääsemme takaisin”, Edkar sanoi.

He seisoivat hetken hiljaa miettien ja katselivat punaiseksi värjäytyneiden katukivien päällä lepäävää kukkaseppelettä.

”Miranda, kirjoita muistiin, että rakennamme Netronovalaan muistomerkin kaikille matkalle jääneiden muistoksi, johon tulee jokaiselle oma kivi”, Edkar sanoi.

”Selvä, herra kenraali”, Miranda sanoi.

Miranda otti esiin muistiinpanovälineensä ja kirjoitti asian ylös.

”Yksi hyvä syy lisää päästä takaisin Netronovalaan”, Venir sanoi.

”Voimme vain toivoa, että ruhtinas Netronova pääsee avuksemme. Jos jäämme tänne yksin, niin sitten olemme täysin Suuren keisarikunnan armeijan armoilla”, Edkar sanoi.

Kenraalin synkkyys yllätti Kallaksen. Hän vilkaisi ympärilleen nähdäkseen oliko hänen ja Mirandan lisäksi muita, jotka olivat kuulleet kenraalin sanat. Kenraalin henkivartijat näyttivät olevan niin kaukana, että he tuskin olivat kuulleet mitään.

”Ovatko Tammen seuraajat saaneet yhteyttä Netronovalaan?” Venir kysyi.

”Eivät. Jokin estää yhteyden syntymisen ja he eivät ole onnistuneet ratkaisemaan mikä on vialla. He sanoivat, että ehkä vuoret ovat yhteyden tiellä tai sitten vuoristossa itsessään vuoristossa on ehkä jotakin, joka estää yhteyden muodostamisen”, Edkar vastasi.

”Emme siis saa väliaikatietoja Netronovalasta”, Venir sanoi.

”Emme niin. Voimme vain toivoa”, Edkar sanoi.

Kenraali huokaisi syvään.

”Tammen seuraajille riittänee nyt tosin muutakin tehtävää kuin taikapeilin yhteyden selvittämistä”, Venir sanoi.

”Komensin heidät jo valmistautumaan kuolleestamanaukseen. He manaavat tulevina päivinä niin paljon kuin vain voimiltaan kykenevät”, Edkar sanoi.

Kallas nyökkäsi.

”Hyvä. Säästimme myös sen gyllenburhilaisen ruumiin, jonka kanssa Cranfot taisteli. Hänestä saamme hyvän sotilaan riveihimme”, Venir sanoi.

”Toivoa sopii, että hän palvelee meitä yhtä hyvin kuin Suurta keisarikuntaa”, Edkar sanoi.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti