torstai 19. tammikuuta 2023

Ruhtinatar V

 Betula nana, osa 332

Meni monta päivää ennen kuin linnut löisivät sopivia paikkoja ehdotettavaksi Emilylle. Sillä välin Emily hoiti muita vastuitaan sekä meditoi ja harjoitteli puunkirouksen hallintaa omassa kirjoitussalissaan Navin johdolla.

”Olet unohtanut paljon siitä, mitä opetin sinulle pohjoisessa”, Nav sanoi.

Lintuvanhuksen ääni oli ankara. Emily tiesi, että hänen olisi pitänyt jatka harjoitteluaan, mutta kaikkea muuta oli tullut väliin.

”Muistan kuitenkin jotakin”, Emily sanoi.

”Ja se on hyvä, että muistat. Sinulla on myös jonkinlainen tuntuma säilynyt, sillä teet oikeita asioita, vaikka et välttämättä muistaisikaan niitä riittävän hyvin”, Nav sanoi.

Emily nyökkäsi.

”Kuka minua opettaa silloin, kun sinua ei enää ole?” Emily kysyi.

”Nev tietää myös paljon, mutta päävastuu sinun täytyy ottaa itse”, Nav vastasi.

”Entä jos se ei riitä, että minulla on päävastuu? Entä jos unohdan liikaa asioita ja en pysty enää harjoittelemaan?” Emily kysyi.

Lintuvanhus pörhisti höyheniään.

”Sitten sinun täytyy matkustaa pohjoiseen asian alkuperäiselle lähteelle hakemaan uutta opettajaa. Puiden jumalat sellaisen varmasti sinulle antavat. Tai sitten he opettavat Neville kaiken tarvittavan, jos otat hänet mukaan”, Nav vastasi.

”Pidän tämän mielessäni ja varmasti otan Nevin mukaan”, Emily sanoi.

Nav nyökkäsi.

”Ehkäpä se olisi hyvä joka tapauksessa matkustaa sinne jossakin vaiheessa ja hakea oppia sellaisista asioista, joita sinäkään et osaa opettaa”, Emily sanoi.

”Sekin on viisas ajatus”, Nav sanoi.

”Meidän täytyy vain odottaa, että tämä sota loppuu”, Emily sanoi.

”Sodat ja sotiminen eivät koskaan lopu. Ja pahoin pelkään, että tämä edessämme oleva on erityisen pitkä”, Nav sanoi.

Emily nyökkäsi mietteliäänä.

”Sitä me taidamme kaikki pelätä. Mihail etenkin”, Emily sanoi.

”Muista, että olet muutakin kuin vain ruhtinaan puoliso. Saat tehdä omia päätöksiäsi ja elää myös omaa elämääsi”, Nav sanoi.

”Mutta samaan aikaan minulta odotetaan sitä, että olen joka käänteessä ruhtinaan tukena. Ja haluankin olla. Siksikin haluan harjoitella puunkirouksen hallintaa, jotta pystyn olemaan paremmin avuksi Mihailille”, Emily sanoi.

”Et saanut lahjaa siksi, että olisit avuksi ruhtinaalle”, Nav sanoi.

”Miksi sitten?” Emily kysyi.

Nav käänsi katseensa Emilystä pois.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti