Ruhtinatar III

 Betula nana, osa 330

Emily katseli alas kaupunkiin ja kaupungista kohti linnaa nousi neljä lintua. Emily tunnisti varislintujen parven lemmikeikseen. Nelikon pienin kuukkeli Sija ehti ikkunalle ensin. Varikset Nav, Nev ja Niv seurasivat pian perässä. Niv oli heti Sijan perässä. Nev oli hieman kauempana jäätyään odottamaan varisvanhusta. Emily oli jo hieman huolissaan Navista. Kohta se ei jaksaisi enää lentää linnan ja kaupungin väliä.

”Mitä kaupungilta löytyi?” Emily kysyi.

”Monia ystävällisiä ihmisiä, kuten aina”, Sija vastasi.

”Ja ruokaa”, Niv sanoi.

Nev laskeutui kolmanneksi ikkunalaudalle ja jäi seuraamaan Navin lentoa.

”Pahoitteluni rouva, täällä on aivan liian kuuma meille”, Nev sanoi.

Lopulta myös Nav pääsi ikkunanlaudalle saakka. Lintuvanhus hengitti väsyneenä eikä pystynyt heti puhumaan.

”Päivää, rouva”, Nav sanoi.

Emily silitti lintuvanhusta ja huomasi, etteivät sen sulat olleet väritykseltään enää samalla tavalla kirkkaita kuin kahdella muulla variksella. Mustakin alue alkoi olla jo harmaa ja harmaa lähestyä pikkuhiljaa valkoista.

”Tiedän, tiedän. Vanhuus ei tule yksin”, Nav sanoi.

”En sanonut mitään sellaista”, Emily sanoi.

Nav naurahti hieman raakkuvalla äänellä.

”Tiedän, ettet sanonut, mutta tiedän sinun ajattelevan sitä. Arvostan, että huolehdit minusta, mutta kyllä minä pärjään”, Nav sanoi.

Kolme muuta lintua katsoi Navia hieman surullisena.

”Älkääkä tekään minusta huolehtiko. Aika ajaa meidän kaikkien ohitsemme pikkuhiljaa, kunkin ohitse meidän omalla ajallaan. Minun aikani on koittava pian”, Nav sanoi.

”Kuinka pärjäämme ilman sinua?” Nev kysyi.

”Tulette pärjäämään varmasti hyvin. Sija mukaan laskettuna teitä on kolme ja olette kasvaneet viisaudessanne minusta jo ohitse”, Nav vastasi.

”Tuo ei pidä paikkaansa”, Nev sanoi.

”Nav, et voi jättää meitä”, Niv sanoi.

”Ehkä en jättäisikään, jos se olisi minusta itsestäni kiinni”, Nav sanoi.

Nav katseli ympärillään olevia lintuja ja Emilyä.

”Toivon myös, ettei kukaan teistä ajattele sitä, että minut voidaan kuolleestamanata takaisin. Saa sitä yrittää, mutta en usko sen toimivan. En tiedä miten hyvin se toimii ihmisilläkään”, Nav sanoi.

”Sitä voimme miettiä sitten, kun asia on ajankohtainen”, Emily sanoi.

Varisvanhus nyökkäsi.

”Vaikkakin se hetki voi tulla eteen piakkoinkin, sillä minä olen vanhempi kuin miltä näytän. Silloin teidän ei pidä toivoa minun ikuisen elämän perään, vaan luottaa omiin tietoihinne ja vaistoihinne”, Nav sanoi.