Ruhtinas ja vanha mies V

Betula nana, osa 399

Mihail ajatteli jo kääntyvänsä pois lähteäkseen, mutta Burhleo ehti vielä jatkaa uudella kysymyksellä.

”Ihmettelitkö muuten miksi tämä talo on autiona?” Martin kysyi.

Mihail pysähtyi ja nyökkäsi.

”On myönnettävä, että pohdin sitä hyvän tovin ennen taloon sisälle astumista. Onhan se erikoista, että näin halutulla paikalla talo voi pysyä autiona”, Mihail vastasi.

”Sille on hyvä syy, että talo on pysynyt autiona, vaikka muuten yläkaupunki onkin niin haluttu asuinsija. Mikä tahansa muu talo olisi varmasti löytänyt uudet asukkaat nopeasti, mutta tämä ei”, Martin sanoi.

Burhleo huokaisi.

”Tämä on sukuni talo ja periaatteessa minun omistuksessani. Siksi kukaan ei uskalla ottaa sitä haltuunsa. Puhutaan, että paikka on kirottu”, Martin sanoi.

”Kuka niin sanoo?” Mihail kysyi.

Burhleo kohautti olkiaan.

”Ketkä nyt tuollaisista kirouksista puhuvatkaan. Kateelliset, pahansuovat ja pesijäeukot. Mutta en minä sellaiseen usko, vaan näen, että joskus jollakin suvulla menee paremmin ja joskus hieman huonommin. Kyseessä on normaali kiertokulku”, Martin vastasi.

”Haluat kuitenkin palata valtaan”, Mihail sanoi.

”Tietysti, koska näen sen parhaana vaihtoehtona tälle kaupungille ja sen asukkaille. Haluan, että he kaikki pääsevät kukoistamaan. Se on aivan päinvastaista kuin mitä nämä minun jälkeeni vallassa olleet ovat tehneet. He vain järjestävät juhliaan ja antavat kaupungin rapistua ympärillään”, Martin sanoi.

”Kai he jotakin hyvääkin ovat saaneet aikaan?” Mihail kysyi.

Martin naurahti.

”Yritätkö saada minut sanomaan heistä jotakin hyvää?” Martin kysyi.

”Haluan vain vain sanoa, että asiat eivät ole koskaan mustavalkoisia. Vaikka ihmiset olisivat kuinka pahoja tahansa, niin heistä löytyy aina jotakin hyvää. Samoin parhaimmistakin ihmisistä löytyy aina jotakin heikkouksia tai pahuuttakin”, Mihail vastasi.

Burhleo hymähti.

”Sinun pitäisi olla meistä kahdesta se, joka puhuu arvoituksilla”, Martin sanoi.

”Ehkä se on se tulevaisuus, joka minua odottaa. Mutta ennen sitä minun täytyy kasvattaa pitkä hiukset ja parta ja antaa niiden harmaantua”, Mihail sanoi.

Burhleo nauroi.

”On myönnettävä, että minä pidän sinusta. Ja sanon tämän hyvin harvoista ihmisistä ja vielä harvemmista ensimmäisellä tapaamisella”, Martin sanoi.