Kuolleestamanattu velho IV

Betula nana, osa 429

Tammen seuraaja käveli oikean makuusalin luokse ja avasi oven Mihailille. Sisällä makuusalissa olivat kuolleestamanatun velhon lisäksi kaksi Tammen seuraajaa. Näillä oli ilmeisesti meneillään kuolleestamanatun velhon vahtivuoro.

”Täällähän te olette”, Mihail sanoi.

Rentoutuneen oloisina huoneessa oleskelleet Tammen seuraajat vakavoituivat heti ja ryntäsivät seisaalleen.

”Arvon ruhtinas”, esimmäinen Tammen seuraaja sanoi.

”Pahoittelut, ettemme tulleet teitä vastaan, arvon ruhtinas”, toinen Tammen seuraaja sanoi.

Mihail meni reaktioista hiemna hämilleen.

”En ilmoittanut etukäteen tulostani, joten ei tarvitse pahoitella”, Mihail sanoi.

Tammen seuraajien oli silti vaikea rentoutua. Näistä sen enempää välittämättä Mihail käänsi huomionsa kuollestamanattuun velhoon, joka edelleen istui tuolilla seuraamassa tilannetta.

”Tervehdys”, Mihail sanoi.

”Tervehdys, arvon ruhtinas”, kuolleestamanattu velho sanoi.

”Mikä on vointinne?” Mihail kysyi.

”Hieman vielä heikko, mutta paranemaan päin”, kuolleestamanattu velho vastasi.

Velhon runneltua ruumista katsellessa heikon olon tuntemus ei yllättänyt. Enemmän yllätti se, että velho istui niinkin rennosti eikä maannut vuoteessa kuolemassa.

”Jaksatte siis keskustella ja vastailla muutamaan kysymykseen?” Mihail kysyi.

Velho nyökkäsi.

”Hyvin, arvon ruhtinas”, kuolleestamanattu velho vastasi.

”Hyvä”, Mihail sanoi.

Mihail kääntyi taas Tammen seuraajien puoleen.

”Mikäli sopii, niin voisin jututtaa häntä yksin”, Mihail sanoi.

”Tietenkin, arvon ruhtinas”, ensimmäinen Tammen seuraaja sanoi.

”Tarvitsetteko kirjuria kirjaamaan keskustelun ylös?” Toinen Tammen seuraaja kysyi.

”Avustajani voi hoitaa sen”, Mihail vastasi.

Tammen seuraajat olivat vastahakoisen oloisia, mutta poistuivat lopulta makuusalista.

”Suljenko oven?” Mihailin avustaja kysyi.

”Sulje vain. Helpompi, jos vain me olemme kuulemassa”, Mihail vastasi.

Mihailin avustaja nyökkäsi ja sulki makuusalin oven. Oven taakse jäivät niin Tammen seuraajat kuin Mihailin henkivartijatkin.

”Nyt kun olemme saaneet rauhan, niin voimme aloittaa”, Mihail sanoi.

Mihail nosti tuolin kuolleestamanatun velhon eteen ja istuutui sille. Mihailin avustaja puolestaan istuutui makuusalin kirjoituspöydän ääreen ja otti kirjoitusvälineensä esiin.