Pahoja aavistuksia

Betula nana, osa 86

Emilyn, Mihailin, Narshan, Sarnelin ja Sijan matka karshaanien maahan alkoi kauniissa säässä. Aurinko paistoi ja muutamat pilvet varjostivat juuri sopivasti, ettei aurinko päässyt paahtamaan. Tuulikin oli sopivan kevyttä, ettei se haitannut matkantekoa, mutta vilvoitti kuitenkin mukavasti.

Hyvästä ilmasta huolimatta seurueen tunnelma oli kaksijakoinen. Sää oli kyllä hyvä matkustamiseen, mutta kaikkien mielessä pyöri kysymys siitä miksi Rafael oli päästänyt Mihailin ja kumppanit Narshan mukaan.

”Mitä Rafael sinun mielestäsi hautoi?” Mihail kysyi Narshalta, joka tuijotti omissa mietteissään taivaanrantaa.

”Sitä on vaikea tietää”, Narsha sanoi päästyään ajatuksistaan takaisin lentävän maton kyytiin.

”Eikö Rafael ole sen mustaan kaapuun pukeutuneen miehen entinen oppilas?” Emily kysyi.

”On hän. En kuitenkaan usko, että he olisivat vielä keskenään yhteistyössä, mikäli sitä ajat takaa”, Narsha vastasi Emilylle.

”Miksi ei olisi?” Emily kysyi.

”En tuntenut hänessä pahan läsnäoloa. Siitä miehestä kyllä jää jälki jo pelkästä läsnäolosta. Pystyn vieläkin tuntemaan hänen läsnäolonsa sinussa, joskin hyvin heikkona jo”, Narsha vastasi Emilylle.

Emily tuijotti tutkivalla katseella Narshaa. Tämä sai Narshan murahtamaan huvittuneena.

”Se on mahdollista vaikka et itse kykenisikään siihen”, Narsha sanoi.

”Tunnetko saman Mihailissa?” Emily kysyi.

”Tietysti tunnen…” Narsha sanoi ja ryhtyi toteuttamaan heti sanomaansa.

Narshan ilme kuitenkin kertoi Mihailille, että jokin oli vialla. Emily sen sijaan ehtinyt lukea Narshan ilmettä, kun variskolmikko pyrähti lentävälle matolle. Nav, Nev ja Niv olivat saaneet hitaasti lentävän lentävän maton helposti kiinni.

”Mitä te teette täällä?” Emily ihmetteli.

”Seuraamme sinua tietenkin, typerys”, Nav vastasi.

”Meillä on myös uutisia”, Nev sanoi.

”Mitä uutisia?” Emily kysyi.

Nev kertoi mitä he olivat kuulleet Rafaelin sanovan muiden lähdön jälkeen. Jostain syystä Narsha ei ryhtynyt ihmettelemään lintujen puhekykyä aivan kuin hän olisi jo valmiiksi tiennyt kolmikosta.

”Hän siis on ollut yhteydessä entiseen mestariinsa”, Emily sanoi ja vilkaisi Narshaa, jonka kasvoilta paljastui ihmetys.

”Kummallista. He ovat keksineet jotakin uutta, todellakin”, Narsha sanoi.

”Ehkä sillä on jotakin tekemistä sen kanssa, että emme pystyneet tuntemaan Rafaelin läsnäoloa missään silloin kun hän oli poissa”, Mihail sanoi.

”Se on hyvin mahdollista. Niv yritti seurata Rafaelia silloin, mutta tämä vain yhtäkkiä katosi”, Nav sanoi.

”Millä tavalla katosi?” Emily ihmetteli.

”Lensin hänen perässään metsään ja sitten hän yksinkertaisesti katosi, niin näkyvistä, fyysiseltä olemukseltaan kuin henkiseltä olemukseltaan. Hän pyyhkiytyi kokonaan olemattomiin olemattoman pienessä hetkessä”, Niv selitti.

”Kuinka ihmeessä?” Emily ihmetteli.

”Minäkään en tahtonut aluksi uskoa, kun Niv kertoi asiasta. Rafael kuitenkin ilmestyi aivan samalla tavalla yhtäkkisesti takaisin, että uskoin hänen myös kykenevän samalla tavalla katoamaan”, Nav sanoi.

Lentävän maton matkustajien ilmeet olivat vakavat ja mietteliäät.

”Mitä ajattelet asiasta?” Mihail kysyi Narshalta.

”En oikein tiedä. Luulen, että meidän kannattaa kuitenkin tällä hetkellä keskittyä vielä siihen, että saamme sinut ja demonisi takaisin oikeisiin kehoihinne”, Narsha vastasi.

Pahat aavistukset ja pelot kuitenkin täyttivät matkalaisten mielen loppumatkan ajaksi.