Pieni voitto

Betula nana, osa 158

Kenraalikuvernööri Navlas pysyi aluksi tiukkana, mutta parin tunnin pehmittelyn jälkeen hänen sanainen arkkunsa aukesi. Kenraalikuvernööri kertoi, että Mihailin sisko oli Earnest-linnoituksessa vuorilla. Hän myös mainitsi, että paikkaa vartioivat hänen uskollisimmat soturinsa ja palvelijansa. Ei sama rupusakki, jota linna oli täynnä. Mihail naurahti Nalvasin uholle.

”Nyt päästä minut kärsimyksestäni”, kenraalikuvernööri anoi.

Mihail katsoi vanhaa miestä kylmästi.

”Et kyllä ansaitse tätä”, Mihail sanoi.

Mihail loitsi käteensä jäämiekan ja katkaisi yhdellä nopealla sivalluksella kenraalikuvernööri Artur Nalvaksen pään. Miehen ruumis valahti löysänä puisen valtaistuimen juurelle. Mihail antoi kenraalikuvernöörin pään pyöriä pois korokkeelta.

Mihail kääntyi kohti salin ovea. Ovet olivat edelleen auki ja ovella vartioi Sarnel. Nils oli vienyt Mihailin äidin muualle, ettei tämän tarvitsi katsoa kidutusta. Mihail käveli raskain askelin Sarnelin luokse ja pudotti jäämiekan matkalla maahan. Miekka katkesi useaan osaan ja alkoi hitaasti sulaa.

”Mitä seuraavaksi?” Sarnel kysyi.

”Lähdemme vuorille hakemaan siskoani”, Mihail vastasi.

”Millainen paikka Earnest on?” Sarnel kysyi.

”En tiedä, mutta nimi tarkoittaa kotkan pesää. Luultavasti jokin vaikeasti valloitettava linnoitus se on”, Mihail vastasi.

”Kai käymme Netronovalassa ensin?” Sarnel kysyi.

”Tietysti. Pitäähän äitini viedä sinne. Haluan myös nähdä, että Emily on kunnossa”, Mihail vastasi.

”Lähdetään sitten”, Sarnel sanoi.

Kaksikko kapusi portaat alas. Nils ja Mihailin äiti odottivat maan tason kerroksessa portaiden juurella. Kaikki sotilaat olivat kaikonneet linnoituksesta tai eivät ainakaan uskaltaneet tulla esille. Jäähirviö murskasi linnan ulkomuuria. Mihail jakoi jäähirviön kymmeneen osaan jäämiehiksi ja kiinnitti loitsun linnan pihan keskelle loitsimaansa jäälohkareeseen.

”Jätän tänne varmuuden vuoksi vartijoita”, Mihail sanoi.

Jäämiehet jäivät vartioimaan linnaa ja muut lähtivät Netronovalaa. Netronovalassa kuultiin hyviä uutisia. Metsään marssineet kenraalikuvernöörin miehet olivat hylänneet aseensa lähes heti taistelun alettua ja nyt keisarikunnalle uskolliset joukot pakenivat vuorien meren puolelta niin nopeasti kuin ehtivät. Léosta oli heidän.