Piiritys II

Betula nana, osa 260

Piiritys jatkui ja hyökkääjien toiminta organisoitui päivä päivältä paremmin. Myös hyökkääjien taistelutahto alkoi nousta sitä mukaa, mitä paremmin piiritys saatiin organisoitua. Tämä toi puolustajille jatkuvasti tukaloituvan tilanteen ja kasvavan epätoivon taistelusta selviämiseen. Piiritysrenkaan heikkoja kohtia kaupungin alajuoksun puolella sekä nekropolin kohdalla hyökkääjät eivät kuitenkaan saaneet korjattu.

Setenh Penra oli tarkistamassa omia joukkojaan, jotka olivat suurimman paineen alla.

”Miten meillä menee?” Setenh kysyi.

”Hyvin, mutta miehet kaipaavat lepoa”, Narvo vastasi.

Narvo Kranam oli Setenhin alainen komentaja.

”Täytyy toivoa ruhtinaalta, jos hän voisi käskeä joukot välillä vaihtoon ja voisimme levätä”, Setenh sanoi.

”Luuletko hänen suostuvan?” Nervo kysyi.

”Uskon niin. Ruhtinas Netronova ymmärtää myös tavallista sotilasta”, Setenh vastasi.

Koska linnoituskaupunki oli alimiehitetty, ei joukkojen kierrättäminen tarjonnut paljoa lepoa. Kaikkia joukkoja oli pakko pitää jatkuvasti taistelussa. Setenhin miehet olivat kuitenkin helpottuneita, kun pääsivät pahimman hyökkäyksen edestä pois.

Väsymys levisi kuitenkin eteenpäin jatkuvan hyökkäyksen alla ja miestappiot kasvaa. Tämä kiristi edelleen jäljelle jäävien kuormaa.

”Miehemme eivät enää kestä”, Hans sanoi.

”Ei meillä ole sellaisia joukkoja, jotka kestäisivät”, Karl sanoi.

”Meidän on pakko saada apua”, Setenh sanoi.

”Apua on tulossa vain yhdestä paikasta ja sieltä te ette sitä halua”, Emily sanoi.

Mihail oli jo voimiltaan täysin toipunut taistelun aloittaneesta kuolleestamanauksesta. Jostain syystä hän kuitenkin edelleen epäröi nekropolin vainajien manaamista.

”Kukaan meistä ei halua sitä. Me kaikki myös tiedämme, että näillä joukoilla taistelussa ei ole mitään järkeä. Miehetkin tietävät sen. Joka päivä Nils Tammen palvelukseen siirtyy miehiä”, Hans sanoi.

Mihail katsoi neuvonantajiaan. Hänen silmissään ei ollut enää samanlaista paloa kuin ennen. Sen sijaan Mihailin silmät olivat muuttuneet syviksi ja synkiksi.

”Mitä teemme, ruhtinas?” Karl kysyi.

”Lähdemme nekropoliin”, Mihail vastasi.