Betula nana, osa 256
Aternilaisten sotavoimien mahti paljastui kokonaisuudessaan
vasta siinä vaiheessa, kun joukot alkoivat lähestyä kaupunkia. Näkypiirissä
näkyvien sotilaiden rivit tuntuivat jatkuvan loputtomiin.
”Tässä ei ole vain aternilaisia, tässä on väkeä kaikkialta Ylä-Aegyzasta”,
Setenh sanoi.
”Pitää toivoa, etteivät ala-aegyzalaiset ole yhtä herkkiä
lähtemään sotaan”, Mihail sanoi.
Setenh oli hetken ajan hiljaa.
”Ei, ei heidän pitäisi olla”, Setenh sanoi.
”Onko tämä oikeasti tietoa vai vain arvailua?” Karl kysyi.
Katseet alkoivat kääntyä Setenhiin päin.
”En tiedä”, Setenh vastasi.
”Eli voimme saada selkäämme yllätyksen?” Hans kysyi.
”Se voi olla mahdollista”, Setenh vastasi.
”Miksi et ole sanonut tästä aikaisemmin?” Sarnel kysyi.
”Koska en tiennyt, että ylä-aegyzalaiset lähtisivät
aternilaisten mukaan”, Setenh vastasi.
”Tiesitkö, että tämä voisi olla mahdollista?” Karl kysyi.
”Tietysti tämä oli mahdollista. Sehän on aivan luonnollista.
Te olette ulkomaalaisia, jotka ovat tunkeutuneet Aegyzaan ilman täällä asuvien
suostumusta ja olette rakentaneet tänne kysymättä oman linnoituksenne”, Setenh
vastasi.
”Jos saanen muistuttaa, niin ei täällä ole pelkästään
ulkomaalaisia ollut uutta kaupunkia ja linnoitusta rakentamassa”, Mihail sanoi.
”Ei toki. Olemme mekin tehneet osamme. Mutta en tiedä mitä
muuriemme ulkopuolella ajatellaan”, Setenh sanoi.
”Tähän olisi pitänyt varautua paremmin”, Hans sanoi.
”Minä yritin varautua. Lähetin miehiä pitkin maata keräämään
tukea. Harva on ylipäätään palannut ja vielä harvempi toi hyviä uutisia”,
Setenh sanoi.
Kaikki tiesivät, että heidän ainoa mahdollisuus voittaa
taistelu oli laajamittainen kuolleestamanaus nekropolissa.
”Onko meillä mitään mahdollisuuksia voittaa?” Hans kysyi.
”Aina on mahdollisuus voittoon”, Mihail vastasi.
”Mutta millä hinnalla?” Karl kysyi.
”Sillä hinnalla, mitä voitto vaatii”, Mihail sanoi.
”Se, että meidän täytyy manata kuolleesta kaikki nekropoliin
haudatut, on liian kallis mistään voitosta”, Emily sanoi.
”En haluaisi tehdä sitä, mutta meillä ei ole muita
vaihtoehtoja”, Mihail sanoi.
”Voimmeko edes yrittää?” Emily kysyi.
Emily katsoi Mihailia suoraan silmiin. Mihail astui Emilyn
luokse ja asetti kätensä Emilyn kasvon molemmin puolin.
”Haluan, että sinä olet varmasti turvassa”, Mihail sanoi.
”Minä pyydän”, Emily sanoi.
Mihail mietti hetken ajan ja suuteli sitten Emilyn otsaa.
”Karl, kuinka kauan luulet meidän selviävän ilman kuolleiden
apua?” Mihail kysyi.
”Ehkä viikon. Riippuu kuinka suurella voimalla aternilaiset
hyökkäävät ja tuleeko hyökkäys usealta suunnalta. Sekä tietysti siitä, miten
paljon taikojia on kummallakin puolella”, Karl vastasi.
”Aternilaisialla tuskin on velhoja. Taikuus on täällä
harvinaista”, Setenh sanoi.
”Hyvä on. Yritetään parhaamme. Tapaamme heidän johtajansa
huomenna ja sitten taistelu alkaa”, Mihail sanoi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti